Blogi: Olli Pusa, ke 01.08.2018 12:06

Liike NYT

Hjallis Harkimo on perustanut uuden poliittisen liikkeen muutaman kaverinsa (Jungner, Enbuske ym.) kanssa. Se julistaa olevansa erilainen liike. Minulta on muutaman kerran kysytty, mitä mieltä olen asiasta?

Pohdiskelun voi aloittaa demokratian nykytilanteesta. Kaikkialla läntisessä maailmassa on vallalla voimakas jännite ”eliitin” eli vallassaolijat nuoleskelijoineen sekä ”kansan” välillä. Eliitti ajaa monissa asioissa politiikkaa, jotka kansalaisten valtava enemmistö vastustaa. Suomessa tuollaisia asioita ovat esimerkiksi turvapaikkapohjainen maahanmuutto ja EU:n liittovaltio. Samanlaista jännitettä on nähtävissä koko Euroopassa.

Tilanne on varsin kummallinen. Kansan edustajat ajavat politiikkaa, jota kansa vastustaa. Miten tällainen on mahdollista? Miksi he eivät aja edustettaviensa etua? Tähän voisi esittää kaksi syytä.

Ensimmäinen syy olisi se, että kansa on liian tyhmää tietääkseen, mikä on sen paras. Kun on puhuttu kansanäänestysten lisäämisestä, poliitikot ovat röyhkeästi julistaneet tuon selityksesi kansanäänestysten vastustamiseen. Mutta kuitenkin kansa on riittävän älykästä äänestämään edustajistaan, vai onko?

Kun tuollaista kansan tyhmyyttä julistavat poliitikot, jotka ovat monella tapaa ajaneet läntisen maailman kriisiin, tuskin he voivat julistautua järjen jättiläisiksi, joiden ei tarvitse välittää kansan mielipiteestä. Jo monessa asiassa, esimerkiksi turvapaikkamaahanmuutossa ei ole vaikea ymmärtää, että eliitin ajama linja on typerä. Silti sitä ajetaan härkäpäisesti. Miksi?

Toinen mahdollinen ilmiö on korruptio. Kansan edustajat eivät oikeasti edustakaan kansaa, vaan jotakin näkymättömissä olevaa tahoa, joka vetelee naruista. Kuinka moni oikeasti uskoo, että Juha Sipilä tai Petteri Orpo todella vetää Suomen linjoja? Älkää naurattako.

Todellinen selitys on, että he ovat vain kulissinäyttelijöitä. Kulisseissa olevat todelliset vallankäyttäjät eivät voi suoraan hallita. Jos niin toimisivat, syntyisi kapina. Siksi tarvitaan ”meidän itsemme valitsemia” edustajia kulissiksi. Kun kulissina toimivan uskottavuus on kulutettu loppuun, heidät siirretään johonkin palkkiovirkaan, ja uudet naamat heitetään kehiin. Kataiset, Urpilaiset, Stubbit ja monet muut.

Siis jännite eliitin ja kansan välillä syntyisi siitä, että kansa valitsee edustajia, jotka tottelevat taustavaikuttajia eivätkä kuuntele kansan mielipidettä. Tämä sopisi hyvin kuvaamaan nykyistä ongelmaa. Jo pitempään on tunnustettu, että seuraavan hallituksen hallitusohjelma on valmis jo runsaasti ennen eduskuntavaaleja. Vaaleissa ei siis valitakaan yhteiskunnan linjaa vaan se, mitkä puolueet pääsevät toimeenpanemaan ennakolta valittua ohjelmaa.

Hallitukseen menevät puolueet saavat monenlaista korvausta vaivoistaan. Ensiksikin ne voivat saada kirjautettua joitakin vähäpätöisiä asioita ohjelmaan osoittaakseen kannattajilleen lojaalisuutta. Edelleen ne saavat mahdollisuuden junailla rahaa ja virkoja oman aateryhmänsä edustajille. Taustavoimat löytyvät varmaan elinkeinoelämän piiristä. Suomessa mukana on ay-liike, joka on bisnesintressien kautta kytketty asiaan mukaan.

Hyvä esimerkki tästä oli Kataisen sekametelihallitus, jossa oli mukana puolueita kokoomuksesta kommunisteihin. Jostakin piti löytää hallituspohja, joka lähtee toteuttamaan ennalta päätettyä ohjelmaa. Esimerkiksi kommunisteista Arhinmäki pääsi kulttuuriministeriksi. Virassa pääsi matkustelemaan veronmaksajien varoilla jalkapallo-otteluissa ja junailemaan rahaa ja virkoja tovereille kulttuuripiireissä.

Kansa saisi siis valita vain sen, ketkä toteuttavat ohjelmaa, eivät politiikkaa. Miksi sitten kansa ei kapinoi ja keikauta venettä. Itse asiassa sellaista tapahtuu nyt ympäri Eurooppaa, Suomessa siihen voisi ehkä laskea perussuomalaisten jytkyt. Mutta suuria mullistuksia tapahtuu harvakseen.

Yksi kynnys on Suomessa puolueiden toiminta. Aloittavalle puolueelle ei löydy rahoitusta ja uuden liikkeen käyntiin saaminen on muutenkin hankalaa. Eduilla houkutellaan sen edustajia hylkäämään taustansa. Toinen selitys on median kartelli. Suomessa julistetaan olevan suuri lehdistön vapaus. Ja lehdistöllä on todella oikeus kirjoittaa asioista ihan mitä haluaa. Kun media Suomessa on Yle ja muutama mammuttilehti, sen kartellimainen toiminta hallitsee Suomea. Kuten päätoimittajat joskus ylvästelevät, Göbbelskin olisi ollut kateellinen, jos tietäsi millaiset mahdollisuudet ihmisten manipulointiin medialla nykyään on. Edelleen he kerskuvat, että he päättävät, mitä maailman asioista ihmisille kerrotaan ja mistä vaietaan.

Medialla on järjestelmällinen yksipuolinen agenda, joka heijastelee taustavaikuttajien tahtoa. Kaikki varmaan jo tietävät, että esimerkiksi maahanmuuton nurjia puolia media pimittää järjestelmällisesti. Ruotsin kasvavaa kaaosta on pimitetty pitkään. Esimerkiksi televisio poimii asiaa koskeviin juttuihin maahanmuuttoa aktiivisesti ajavia ihmisiä ”asiantuntijoina” kertomatta heidän taustoistaan.

Kuinka moni on kuullut suomalaisesta valtamediasta, että komission puheenjohtaja Juncker toikkaroi edustustilaisuuksissa umpikännissä? Olemme kyllä lukeneet Teuvo Hakkaraisen kännäyksistä tai Trumpin tekosista. Kuinka moni on lukenut valtamediasta, että Ranskan jalkapallon maailmanmestaruutta juhlittiin suurin joukoin? Kuinka moni on kuullut, että tuo juhliminen oli suurelta osin maahanmuuttajien järjetöntä riehumista, joka jatkui pitkään kisojen jälkeen? Kuinka moni on lukenut valtamediasta, kun lyömäasein ja liekinheittimin aseistautuneet maahanmuuttajat ryntäsivät Espanjan etelärajalla väkisin aitojen yli ja hakkasivat useita rajavartioita? Lista olisi loputon.
 

Kannattaa miettiä demokratian perimmäistä olemusta. Se ei ole vain rehellinen vaalitoimitus ja äänten lasku. Se edellyttää, että kansalaisilla on mahdollisuus saada mahdollisimman monipuolista tietoa asioista ja niiden perusteella muodostaa kantansa. Se edellyttää monipuolista tiedonvälitystä. Kun keskittynyt media toimii kartellissa, ei demokratia voi toimia. Tuon kartellin tehoa yritetään tehostaa vaientamalla väärin kirjoittavia uusia medioita ja Demla-henkisillä vihapuheoikeudenkäynneillä.

Eli tiivistetysti demokratia on vakavassa kriisissä. Vaikuttaa siltä, että edustajat edustavat aivan muita tahoja kuin keiltä hakevat valtakirjansa. Edustajat ovat kuin teatterinäyttelijöitä, jotka näyttelevät roolinsa muiden käsikirjoittamassa näytelmässä. Ja me saamme äänestää siitä, kuka näyttelee roolinsa parhaiten.
 

Ei tällainen mitään uutta ole. Reilut 100 vuotta sitten Suomessakin oltiin monella tapaa samalaisessa tilanteessa. Vuosisatoja oli legitiimi hallintomalli ollut säätyvaltiopäivät. Niissä säädyillä oli omat edustajansa valtiopäivillä. Mutta reilut 100 vuotta sitten tuolta putosi pohja pois yhteiskunnan muuttuessa. Nuo valtiopäivät eivät enää edustaneet kansaa ja siksi järjestelmä oli pakko uusia.

Tilalle tuli nykymuotoinen edustuksellinen demokratia, joka toimi aika hyvin pitkään. Sen edustajilla oli kyllä selvää, keitä he oikeasti edustivat. Jos sen unohti, vaihtui edustajat. Nyt jostakin Benin tallista nostetaan vaaleihin pari uutta tammaa ja oria. Heitä raahataan TV:n viihdeohjelmiin, ajetaan eduskuntaan valtavalla vaalirahoituksella ja julkisuudella. Seuraavissa vaaleissakin voivat aivan hyvin tulla valituiksi, jos ääniä on riittävästi. Äänestäjät ovat kuitenkin voineet muuttua kokonaan. Keitä he ”edustavat” edustuksellisessa demokratiassa? Itseään, taustavoimia?

Entä sitten Liike NYT? Voin hyvinkin uskoa, että Hjallis Harkimo oikeasti on turhautunut kansanedustajan rooliin. Riviedustaja saa muualla annetut käskyt eduskuntaryhmässä ja äänestää sen mukaan. Hän on pelkkä kumileimasin. Muista liikkeen hahmoista en sitten ole niinkään varma heidän demokratian kunnioituksestaan ja motiiveistaan. Toki turha spekuloida etukäteen, aika näyttää.

Tarvetta uudenlaisella ja demokratiamme muotoja perusteellisesti ravistelevalle muutokselle on, mutta mihin suuntaan sen pitäisi mennä? Kannattaa muistaa, että perimmäinen jännite on kansan tahdon ja eliitin ajaman linjan välillä. Tuota eroa ei edes median propaganda ole kyennyt hävittämään. Siis loogisesti tuota jännitettä voisi vähentää, mitä enemmän kansa suoraan päättää asioista. Mutta tuota eliitti eniten kammoaa, se tuhoaisi suuren osan sen vaikutusmahdollisuuksista. Toki on lukemattomia asioita, joita tuskin saadaan esimerkiksi kansanäänestyksillä ratkaistua.

Vallalla olevan eliitin ja kansan välistä jännitettä on itse asiassa parhaiten käsitelleet anglosaksimaat Britannia ja USA. Britanniassa Brexitistä päätettiin kansanäänestyksellä. Ei se jännitteitä maasta hävittänyt, mutta nyt jännite on enemmän eri mielipiteiden välillä eikä eliitin ja kansan välillä. Britanniassa on myös yhden henkilön vaalipiirit. Edustajalle on selvää, ketä hän edustaa. Hän ei voi yhtä helposti paeta ryhmän taakse.

USA:ssa on myös käytössä suorat vaalit siinä mielessä, että vallankäytön kannalta keskeinen presidentti valitaan tosiasiassa modifioidulla suoralla kansanäänestyksellä. Modifioidulla siten, että vaali toteutetaan osavaltioittain niiden perinteisiä oikeuksia kunnioittaen. Lukuisille eliitin edustajille on tullut järkytyksenä se, että Trump ilmeisesti kokee itsensä äänestäjiensä edustajana ja on pyrkinyt pitämään vaalilupauksensa.

Sveitsi on maa, jossa edustuksellisen vallan rooli on hyvin ohut. Siellä suuri osa asioista ratkaistaan kansanäänestyksellä. Meikäläisestä malli vaikuttaa raskaalta, mutta monta vuosisataa ovat sen kanssa pärjänneet.

Eli vaikuttaisi siltä, että eliitin ja kansan välisen jännitteen ratkaiseminen edellyttäisi siirtymistä enemmän suoriin vaaleihin. Nyt esimerkiksi EU:ssa tuon jännitteen suuruus tunnustetaan vaarallisen suureksi. Mutta se merkitsisi sitä, että valtasuhteet muuttuisivat ja eliitti vastustaa asiaa viimeiseen asti. Niin oli reilut 100 vuottakin sitten.

Onko Liike NYT ratkaisu ongelmaan? Ainakin se on yksi oire suuresta muutostarpeesta. Saa nähdä, onko siitä muutosta ajamaan ja millaisia muita ratkaisumalleja tullaan näkemään. Se tuntuu selvältä, että nykyinen malli ei toimi kunnolla.

Olli Pusa ke 01.08. 12:06

Olli Pusa

Sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija

tuoreimmat

Taas hyöky Afrikasta Suomeen

Klo 11:18.

Ilaskivi vastaan Rinne

ke 03.07. 11:12

Vappusatasesta juhannuskympiksi?

la 22.06. 10:11

Tuomioistuin poliittisena toimijana?

to 13.06. 22:46

Miksi tuhota onnistunut yhteiskunta?

ti 04.06. 08:02

Islaminuskoiset eivät sopeudu

su 19.05. 21:43

Kokoomuksen ristiretki sananvapautta vastaan

pe 17.05. 23:40

Hitto kun se ei uppoa!

su 05.05. 18:26

Hyville selittelijöille paikkoja tarjolla

su 28.04. 22:34

Eduskuntavaalien jälkeen

ke 24.04. 13:56

blogit

Vieraskynä

Kansallismielisten liittouma ry/188 -kukkavirta - terrori-iskun uhrien muistokulkue Turussa

ma 08.07.2019 22:05

Juha Ahvio

Pride-sateenkaarilippu julistaa vallankumousta ja kapinaa

la 29.06.2019 00:01

Professorin Ajatuksia

HS: Ruotsin väkivaltarikollisuudella ei maahanmuuttajakytkentää

ma 22.07.2019 21:42

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

"Turvallinen" ja "totuudenmukainen" EU-Suomi

to 18.07.2019 23:25

Petteri Hiienkoski

Käsitys ihmisoikeuksista hämärtynyt

la 29.06.2019 22:22

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

EU:n huippuvirat

ke 03.07.2019 14:39

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Filippiinit on lapsipornon ykköstuottaja - Suomen toimittava!

su 21.07.2019 04:29

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Pitäisikö puoluejohtajien tenteissä olla sarjat?

ti 16.07.2019 23:09

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailma valitsee lopulta edistyksen vihreän dystopian sijaan

to 04.07.2019 15:38

Heikki Porkka

Ohjaaja Aku Louhimies vastaan päätoimittaja Jouko Jokinen (yle)

pe 05.07.2019 13:39

Tapio Puolimatka

Nuorison parissa leviävä vaarallinen muoti-ilmiö

ti 09.07.2019 22:18

Olli Pusa

Taas hyöky Afrikasta Suomeen

ti 23.07.2019 11:18

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Punavihreys on politiikan muotiväri, josta myös persut hyötyvät

su 14.07.2019 08:50

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Silmäin pyyntö

ma 22.07.2019 21:42

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06.2019 22:39