Suomalaisen sananvapauden tilasta on kuluvan viikon aikana syntynyt synkkä kuva. Tai oikeastaan jo valmiiksi synkkä kuva on entisestään synkistynyt. Viittaan tässä kahteen tapaukseen.

Ensinnäkin Oululaisen kaupunginvaltuutetun Riikka Moilasen (kepu) kommenttiin, jossa hän käytti sanaa "ihmisroska" osana vertaustaan, jonka ilmiselvä tarkoitus oli kiinnittää huomio kaupungin syrjäytyneisiin. Sen sijaan että kilpailevat poliitikot, media ja Moilasen työnantaja olisivat alkaneet pohtia millä tavalla heidän tilannettaan voisi parantaa, he tarttuivat Moilasen sanavalintaan.

Uuden esimerkin sananvapautemme tilanteesta saimme Kärsämäen Frosteruksen koulun rehtorista Tuomo Pesosesta, joka tuli Ylen lähetyksessä todenneeksi hiukan värikkäin sanakääntein, ettei kouluista voi kokonaan poistaa seksuaalista häirintää. Tähän tarttui lehdistö ja Frosteruksen kuntatyönantaja.

Lopputuloksena molemmille esimerkkihenkilöille oli potkut töistä. Tai potkut on saanut vasta Moilanen, kun taas Frosteruksesta on vain todettu, ettei hänen tarvitse mennä töihin - potkuista päätetään vasta ensi viikolla.

Täysjärkinen ihminen kuitenkin ymmärtää, että Moilasen tarkoitus oli hyvä ja että Frosterus sanoi pelkästään ilmeisen ja valitettavan tosiasian, joka ei muuksi muutu, vaikka se kuinka pontevasti kiellettäisiin. Vai kuvitteleeko joku ihan aidosti (ja älyllisesti epärehellisesti), että Moilanen olisi faktuaalisesti verrannut ihmisiä kadulta pois siivottaviin roskiin tai että koulun rehtori olisi pitänyt suotavana kouluissa tapahtuvaa seksuaalista ahdistelua?

Käytännön seuraus näistä kahdesta - ja niitä edeltäneistä samantapaisista sananvapauden raiskaamisista (esimerkki ja toinen) - on se, että yhteiskunnallinen keskustelu vaikeutuu entistä enemmän. Yksi ennakkotapaus sananvapauden raiskaamisen seuraavan asteen vaikutuksista saattaakin olla niin ikään tuore feministitoimittaja Tiina Tuppuraisen vaatimus tietynlaisen lesbotutkimuksen kieltämisestä.  Näin siksi, etteivät sen tuloksen sovi hänen omaan toiveeseensa homoseksuaalisuuden luonteesta.

Edelle kirjoittamani perusteella olen huolissani suomalaisen sananvapauden tilasta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaamme ja sen tulevaisuuteen. Ja tulen entistä varmemmin pitäytymään nimimerkin suojissa myös tulevaisuudessa - Reino Helismaan sanoin "varmuuden vuoksi".

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Iiro Rantala taisi olla oikeassa Porin jazzien suhteen
Ei sananvapaus-, vaan turvallisuuskysymys
Huhtasaari sallisi kaikille sananvapauden