"Minä tapan tyttäremme ja sitten tapan sinut!"

Näin uhosi Saksaan "pakolaisena tullut", laittomasti maassa oleva muslimi, 33-vuotias nigeriläinen Mourtala Madou saksalaiselle ex-tyttöystävälleen Sandra P:lle ja toteutti islamille uskollisena uhkauksensa mestaamalla heidän pienen tyttärensä ja puukottamalla saksalaisen ex-tyttöystävänsä kuoliaaksi Hampurin metroasemalla.

Tämä 12. huhtikuuta vuonna 2018 tapahtunut hirvittävä rikos nousi uutisotsikoihin kautta maailman ja on herättänyt uudestaan ​​huomiota Saksassa kiihtyvällä vauhdilla lisääntyviin puukotuksiin ja veitsiväkivaltaisuuksiin, jotka ovat riehuneet siitä asti kun liittokansleri Angela Merkel päästi maahan yli miljoona enimmäkseen Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-idästä tullutta maahanmuuttajamiestä.

Myös Oikea Media kertoi viime heinäkuussa tästä Saksassa tapahtuneesta kaksoismurhasta, jonka sensuroinnin Saksa mokasi täysin, sillä se paljasti juuri sen, mitä se yritti salata: Saksassakin tapahtuu islamin sharia-lain mukaisia oikeaoppisia teloituksia.

Mourtala Madou tuli Hampuriin huhtikuussa vuonna 2013 niin kutsutun "Lampedusa-ryhmän jäsenenä". Lambedusa on Maltan saariston ja Tunisian rannikon välissä sijaitsevan Italialle kuuluvan Pelagiset saaret -saariryhmän suurin saari Välimeressä. 2000-luvun alusta alkaen saaresta on tullut ensisijainen eurooppalainen maahantulopaikka etupäässä laittomille siirtolaisille, jotka tulevat lähinnä Afrikasta.

Nyt nigeriläinen Mourtala Madou, joka tunnetaan myös nimellä Mado Bido M. tai Mourtala M, on tuomittu elinkautiseen vankeuteen tapettuaan veitsellä 34-vuotiaan saksalaisen ex-tyttöystävänsä, Sandra P:n ja katkaistuaan heidän 21 kuukauden ikäisen tyttärensä kaulan. Lapsi kuoli paikan päällä ja hänen äitinsä myöhemmin sairaalassa.

Naiselle jäi kaikkian neljä muuta vanhempaa lasta eri isistä. Kolme vanhempaa 8–15-vuotiasta lasta ja kolmevuotias poika, joka näki tapahtumapaikalla pikkusiskonsa kaulan katkaisun ja äitinsä kuolevan puukotukseen muslimi-isänsä toteuttaessa uhkaamansa raa'at surmateot.

Syyttäjänviraston mukaan Madou toimi "vihan ja koston vallassa", koska päivä ennen tapahtumaa tuomioistuin oli evännyt häneltä tyttärensä yhteishuoltajuuden.

Myöhemmin kävi ilmi, että jo kuukausien ajan Madou oli uhannut vahingoittaa Sandra P:tä ja heidän yhteistä vauvaansa. Vanhempi syyttäjä kertoi toimittajille poliisin tutkineen naisen syytteitä, mutta oli tullut siihen johtopäätökseen, että "uhkauksia ei oltu tarkoitettu tosissaan" eikä tapauksen tutkintaa siten jatkettu.

Lisäksi puoli vuotta aiemmin, lokakuussa vuonna 2017, tuomari kumosi lähestymiskiellon, jonka Sandra P. oli saanut Madoulle ​​kaksi kuukautta aikaisemmin. Tuomarin näkemyksen perusteella ei ollut nähtävissä "mitään todisteita" siitä, että Madou olisi aiemmin uhannut naista.

Islamilainen "oikeuskäytäntö", sharia-laki leviää kulovalkean tavoin muslimimaahanmuuton mukana länsimaissa ja sen määräämänä kaksoismurhaan johtanut tapahtumaketjukin sai alkunsa. Madou seurasi Sandra P:tä ja heidän lastaan Mariamia Hampurin keskustan Jungfernstiegin asemalle. Monien ohikulkijoiden edessä hän avasi reppunsa, otti esiin veitsen ja puukotti lastenrattaissa olevaa tytärtään vatsaan. Sitten hän viilsi auki lapsen kaulan ja katkaisi hänen päänsä, jonka jälkeen Madou iski veitsen Sandra P:n selkään. Nainen kuoli alle tunnin kuluttua läheisessä sairaalassa.

Poliisikuulustelun aikana Madou selitti islamin uskoonsa vedoten:

"Tämä on minun lapseni. Se on minun vertani. Kun äiti erottaa minut lapsesta, silloin minä erotan lapsen hänestä."

Hampurin käräjäoikeus (Landgericht Hamburg) tuomitsi 15. helmikuuta 2019 Madoun elinkautiseen vankeuteen kahdesta murhasta. Lisäksi tuomioistuin totesi "syyllisyyden poikkeuksellisen vakavuuden" (besondere Schwere der Schuld), joka on oikeudellinen mekanismi ja sovelletaan erityisesti raakojen rikosten rangaistuksiin. Tämä tuomio estää Madouta pääsemästä automaattisesti ehdonalaiseen vapauteen kärsittyään tuomiota 15 vuotta, joka muutoin on tavallinen käytäntö Saksassa. Sandra P:n siskoa edustavan asianajajan mukaan Madoulle annettu tuomio oli "maksimirangaistus, minkä me voimme laillisesti saavuttaa".

Koska yksityiskohtia kaksoismurhasta ei alun perinkään virallisesti tuotu ilmi eikä sitä, että Madou nimenomaan katkaisi vauvan kaulan, yksityiskohdat selvisivät erään työmatkalaisen ansiosta, joka oli sattunut saapumaan yht'aikaa metroasemalle ja kuvannut tapahtuman puhelimellaan.

Kuvaaja oli Ghanan kansalainen Daniel J, Hampurin evankelisen kirkon gospel-laulaja. Videolla poliisien voidaan nähdä kuulustelemassa silminnäkijöitä ja ensihoitajien ympäröivän tyttövauvaa. Daniel J. sanoo englanniksi:

"Oi Jumalani, tämä on uskomatonta. Voi Jeesus, Jeesus, Jeesus, he katkaisivat vauvan pään..."

Hampurilainen bloggaaja Heinrich Kordewiner löysi videon Daniel J:n Facebook-sivulta ja latasi sen You Tubeen.

Muutaman päivän kuluttua Hampurin poliisin verkkorikollisuutta käsittelevän yksikön syyttäjien ja poliisien ryhmä ryntäsi oitis päätä Kordewinerin asuntoon kotietsintäluvan kanssa ja hänen tietokoneensa, matkapuhelimensa ja muuta elektroniikkaa takavarikoitiin väittämällä, että videon lataamiseen liittyvästä "rikoksesta" etsitään todisteita.

Saksalaiset syyttäjät jahtasivat myös Saksassa toimivaa kirjailija-toimittajaa, Gatestone -instituutin Stefan Frankia hänen siteerattuaan sanatarkasti kotietsintälupaa, joka sisälsi yksityiskohtaisia tietoja murhasta ja nimenomaan siitä, että lapsen kaula oli todellakin katkaistu.

Sitä faktaa, että mestaus oli tapahtunut, ei ainoastaan jätetty pois julkisista raporteista, vaan se myös kiistettiin.

Piirisyyttäjä Lars Mahnke väitti "arvailujen" kaulan katkaisusta olevan valheita, mutta Frank tiesi kuitenkin teloituksen tapahtuneeksi, koska se mainittiin kotietsintäluvassa. Hänen "rikoksensa" oli se, kun hän tiedotti siitä yleisölle. Frankia vastaan ​​nostettu syyte hylättiin tammikuussa 2019, kun hän suostui maksamaan 300 euron sakon (340 dollaria).

Poliisi ja syyttäjät ovat väittäneet vaikenemisensa koskien lapsen mestausta olleen "kuolleen ihmisarvon kunnioittamista".

Saksan viranomaiset ovat myöntäneet, että "säilyttääkseen yhteiskuntarauhan" he ovat tarkoituksella vähätelleet tapauksia aiemminkin ja jättäneet ottamatta huomioon muslimien aiheuttamia ongelmia. Heitä onkin syytetty jo vuodesta 2015 lähtien tietojen sensuroimisesta, joka julki tultua osoittaisi selvän yhteyden Saksaan saapuneiden muslimien synnyttämään laittomuuden ja veitsiväkivallan lisääntymiseen.

Saksassa ei ole olemassa veitsiväkivaltaa koskevia virallisia tilastoja. Saksan liittotasavallan 16 osavaltion sisäministerien konferenssissa (Innenministerkonferenz, IMK) käydään jatkuvaa näkemysten vaihtoa lainvalvontakysymyksistä ja siellä päätettiin äskettäin, että liittovaltion rikostilastojen pitäisi sisältää tietoja veitsiväkivallasta. Ennen kuin tämä voisi tapahtua, Saksan viranomaisten on kuitenkin ensin "kehitettävä veitsirikosten tilastoja koskevat suuntaviivat" ja myös "muunnettava teknisiä rekisteröintijärjestelmiä osavaltioissa".

Helmikuussa 2019 Saksan poliisiliiton (Gewerkschaft der Polizei, GdP) puheenjohtaja Oliver Malchow kehotti hallitusta nopeuttamaan tietojen keräämistä veitsirikollisuudesta.

"Olemme kuulleet sen kestävän vuoteen 2022 saakka, mutta mielestämme se on liian myöhäistä", Malchow paheksui.

Liittovaltion rikospoliisivirasto (Bundeskriminalamt, BKA) totesi, että "kun yhtenäinen raportointi on varmistettu, vastaavat tiedot voidaan sisällyttää valtakunnallisiin tilastoihin". Tällä hetkellä "BKA ei voi antaa mitään lausuntoja siitä, ovatko veitsihyökkäykset kasvussa Saksassa".

BKA:n mukaan "syyt puukon kantamiselle johtuvat pääasiassa pelosta joutua rikoksen uhriksi, ja myös suuntautumisesta miehisyyden normeihin", jonka lisäksi veitsiä kantavat nuoret syyllistyvät kaksi kertaa todennäköisemmin väkivallan tekoihin kuin ne nuoret, joilla ei ole mukanaan veistä.

Veitset, kirveet ja viidakkoveitset ovat aseina nousseet rikollisten suosioon Saksassa, jolla on tiukimmat aseita koskevat lait Euroopassa. Veitsin, kirvein ja viidakkoveitsin aseistautuneet ihmiset ovat kylväneet kuolemaa kaikissa Saksan 16 osavaltiossa. Veitsiä ei ole käytetty pelkästään jihadististen hyökkäysten suorittamisessa, vaan myös murhissa, ryöstöissä, murtovarkauksissa, seksuaalirikoksissa, kunniamurhissa ja monissa muissa väkivaltaan liittyvissä rikoksissa.

Veitsellä tehtyjä rikoksia on tapahtunut huvipuistoissa, pyöräilyreiteillä, hotelleissa, pysäköintialueilla, puistoissa, julkisilla paikoilla, joukkoliikenteessä, ravintoloissa, kouluissa, supermarketeissa ja rautatieasemilla. Monilla saksalaisilla on tunne, että vaara vaanii kaikkialla, mutta virallisten tilastojen puuttuminen antaa Saksan viranomaisille mahdollisuuden teeskennellä, että ongelma on kuviteltu.

Niin Suomessa kuin Saksassakin valtamedia ei luonnollisesti kerro useimmista veitsiin liittyvistä väkivallan teoista, vaan raportoidut rikokset sivuutetaan usein "yksittäistapauksina", ettei niillä nähtäisi yhteyttä massamaahanmuuttoon ja islamiin. Lisäksi monissa rikosraporteissa, mukaan lukien poliisien muistiinpanoissa, jätetään mainitsematta rikoksentekijöiden ja uhrien kansallisuudet sen välttämiseksi, ettei maahanmuuttovastaiset ​​tunteet entisestään kärjistyisi.

Joillakin viimeaikaisilla puukotuksilla on ollut uskonnollisia tai poliittisia motiiveja, joskus molempia. Monet veitsihyökkäykset näyttävät olevan satunnaisia, umpimähkäisiä päällekäymisiä viattomien sivullisten ja ohikulkijoiden kimppuun. Liikennekeskukset ja joukkoliikenne ovat yhä turvattomampia, veitsihyökkäyksiin liittyy myös usein nuoria ja pieniä lapsia sekä naisia. Veitsillä on huomattava "status" myös niin sanotuissa kunniamurhissa ja perheriidoissa, aseellisissa ryöstöissä, eri kansallisuuksien ja etnisten ryhmien välisissä nujakoissa ja joukkotappeluissa - vastaanottokeskuksissa tapahtuneita yhteenottoja unohtamatta.

Sosiaalityöntekijät ja virkamiehet sekä poliisi ovat niin ikään joutuneet veitsi-iskujen uhreiksi.

Gatestone -instituutin tarkastelemissa Saksan poliisiraporteissa havaittiin, että vuosi 2018 oli ennätysvuosi puukotuksissa ja veitsirikoksissa Saksassa: poliisi ilmoitti vuonna 2018 yli 4 100 veitseen liittyvää rikosta, kun niitä vuonna 2017 raportoitiin noin 3 800 - ja vuonna 2008 vain 400.

Kaiken kaikkiaan viimeisten kymmenen vuoden aikana veitsellä tehdyt rikokset Saksassa ovat lisääntyneet yli 900 % - yhdestä päivässä yli kymmeneen päivässä. Tiedot osoittavat, että veitsirikosten määrä on kasvanut huomattavasti vuodesta 2015, jolloin liittokansleri Angela Merkel avasi Saksan rajat sadoille tuhansille maahanmuuttajille.

Gatestone -instituutin arvostettu vanhempi tutkija Soeren Kern uskookin Merkelin avoimien ovien maahanmuuttopolitiikan saaneen aikaan sen, että yhä useammat ihmiset kantavat veitsiä mukanaan julkisesti myös itsepuolustuksekseen ja hänen politiikkansa tulee johtamaan yhä useampiin puukotuksiin.

Soeren Kern luettelee artikkelissaan "Saksa: Puukotusten ja veitsirikosten määrä ennätyskorkealla" kattavasti lukuisia esimerkkitapauksia Saksan veitsirikollisuusepidemiasta, joka on jatkunut tauotta vuoteen 2019.

Tänä vuonna 2019 ensimmäisten 45 päivän aikana Saksan poliisi on ilmoittanut jo yli 500 veitsirikoksesta - joka merkitsee keskimäärin 11 puukkohyökkäystä päivässä!