Euroopassa kristittyihin kohdistuvia hyökkäyksiä ennätysmäärä vuonna 2019

"Jyrkkä kasvu kristinuskon vastaisissa hyökkäyksissä liittyy saumattomasti viimeaikaiseen muslimimaista tulleeseen massamaahanmuuttoon"

Ulkomaat ti 07.01.2020 21:59

Euroopassa tuhottiin, ryöstettiin tai turmeltiin vuonna 2019 noin 3 000 kristillistä kirkkoa, koulua, hautausmaata ja muistomerkkiä - mikä on kristittyjen vastaisten pyhäinhäväistysten ennätysvuosi Euroopassa.

Tämä selviää tutkimuksesta, jonka Gatestone -instituutti on tehnyt käydessään läpi tuhansia sanomalehti- ja poliisiraportteja, parlamentaarisia tutkimuksia, sosiaalisen median julkaisuja ja blogeja Britanniasta, Ranskasta, Saksasta, Irlannista, Italiasta ja Espanjasta.

Kristinuskon vastainen vihamielisyys on näin laajentumassa Länsi-Eurooppaan, missä vuoden 2019 aikana kristittyjen kirkkojen ja symbolien kimppuun hyökättiin tarkoituksellisesti päivästä toiseen.

Gatestone -instituutin vanhempi tutkija Soeren Kern kertoo näistä tuoreessa 1. tammikuuta päivätyssä artikkelissaan, jonka lopussa todisteena on liitteet ja lukematon määrä linkkejä kristittyjen kirkkoihin ja symboleihin suunnattuihin hyökkäyksiin Euroopassa vuonna 2019.

Liitteessä 1 on jaoteltuina epäilyttävät tulipalot kirkoissa, hyökkäykset kristillisissä historiallisissa kohteissa, hautausmaiden häpäisyt, virtsaaminen, ulostaminen ja muu säädyttömyys kristillisissä paikoissa, anarko-feministis-satanistiset ja poliittisesti motivoituneet iskut kirkoissa, hyökkäykset jouluseimiin sekä muslimien tekemät hyökkäykset kristittyjä ja kristillisiä paikkoja vastaan.

Liitteestä 2 löytyy kristittyjen kirkkoihin ja symboleihin kohdistuneet hyökkäykset Euroopassa vuonna 2019 maakohtaisesti raportoituna Ranskasta, Saksasta, Irlannista, Italiasta, Iso-Britanniasta ja Espanjasta.

Liite 3 koostuu merkittävien henkilöiden valikoiduista kommenteista ja pohdinnoista koskien kirkkohyökkäyksiä Euroopassa vuonna 2019.

Hallituksen tilastojen mukaan väkivalta kristillisissä paikoissa on yleisintä Ranskassa, jossa kirkot, koulut, hautausmaat ja muistomerkit joutuvat ilkivallan, häpäisyn ja polttamisen kohteeksi keskimäärin kolmesti päivässä. Poliisiraporttien mukaan Saksassa hyökkäyksiä kristillisiin kirkkoihin ​​on puolestaan keskimäärin kaksi päivässä.

Iskut kristittyjen kirkkoja ja symboleja vastaan ovat arkipäivää myös Belgiassa, Iso-Britanniassa, Tanskassa, Irlannissa, Italiassa ja Espanjassa. Hyökkäykset koskevat suurelta osin roomalaiskatolisia paikkoja ja symboleja, vaikka Saksassa hyökkäysten kohteena on myös protestanttisia kirkkoja.

Kristittyjen vastaisia hyökkäyksiä ovat tuhopoltot, häpäiseminen, ryöstely, pilkanteko, pyhäinhäväistys, satanismi, varkaudet, ulostaminen, virtsaaminen ja vandalismi. Syyllisiä saadaan harvoin kiinni ja jos he jäävätkin kiinni, poliisi ja tiedotusvälineet sensuroivat usein tietoja heidän henkilöllisyydestään ja etnisistä taustoistaan. Monilla epäillyillä sanotaan lisäksi olevan mielenterveyden häiriöitä, jonka seurauksena monia kristittyihin suunnattuja ​​hyökkäyksiä ei luokitella viharikoksiksi.

"Ranskassa ja Saksassa jyrkkä kasvu kristinuskon vastaisissa hyökkäyksissä liittyy saumattomasti viimeaikaiseen muslimimaista tulleeseen massamaahanmuuttoon. Rikoksentekijöitä ja heidän motiiveja koskevien virallisten tilastojen puute tekee mahdottomaksi tietää tarkkaan, kuinka monen hyökkäyksen voidaan katsoa selittyvän muslimien kristinuskon vastaisilla syillä", Soeren Kern huomauttaa.

Espanjassa sitä vastoin kirkkoja ja ristejä vastaan ​​hyökkäyksiä tekevät pääosin anarkistit, radikaalifeministit ja muut äärivasemmistoaktivistit, joilla näyttää olevan pyrkimys poistaa kristinusko pysyvästi julkisista tiloista.

Soeren Kernin mukaan motiivit kristittyjen vastaisille hyökkäyksille näyttävät jakautuvan neljään pääryhmään:

Ilkivalta: Suurin osa kristittyihin paikkoihin kohdistuvista hyökkäyksistä Euroopassa koostuu ilkivallasta. Näillä ei ole useinkaan nimenomaista kristinuskon vastaista tarkoitusta, mutta ne ovat jumalanpilkkaa ja häpäisyä, kun ne kohdistuvat kristityille pyhiin kohteisiin ja symboleihin. Kun tilannetta tarkastellaan puhtaasti oikeudelliselta kannalta, tällaisista ​​rikoksista on vaikea nostaa syyte viharikoksina: useimpien Euroopan maiden lakien mukaan syyttäjien on todistettava, että ilkivallan vaikuttimena on nimenomaan kristittyihin tai kristinuskoon kohdistuvaa vihamielisyyttä.

Varkaudet: Monilla hyökkäyksillä on taloudellisia motiiveja. Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa varkaat ovat varastaneet kirkonkelloja, pyhiä metalliesineitä ja jopa viemäriputkia ilmeisesti tarkoituksenaan myydä nämä romukauppiaille. Britanniassa lähes puolet kaikista Englannin kansallisen historiallisen luettelon kirkoista on ryövätty. Monia rikoksia pidetään järjestäytyneiden jengien tekeminä, jotka käyttävät droneja, verkkokarttoja ja satelliittipaikannusjärjestelmiä (GPS) tunnistamaan ensin heidän kohteensa ilmakuvien avulla ja kartoittaakseen sitten omat poistumisreittinsä.

Kulttuuriperintövirasto Historic Englandin mukaan tyypillisiä ryöstöjä ovat metallivarkaudet, joiden lisäksi kokonaisia kattoja on revitty historiallisista jumalanpalveluspaikoista.

Politiikka: Radikaalifeministien ja -sekularistien mielestä roomalaiskatolilaisuus on patriarkaalisen vallan ja auktoriteetin symboli, joten jotkut hyökkäykset ovat luonteeltaan poliittisia ja tällaisia ovat muun muassa kirkkojen ja uskonnollisten symbolien tuhriminen poliittisin graffitein. Suurin osa siitä on luonteeltaan anarkistista tai feminististä.

Esimerkiksi Sveitsissä, Genevessä, ikoninen International Monument to the Protestant Reformation (kansainvälinen protestanttisen uskonpuhdistuksen monumentti), joka tunnetaan myös nimellä Reformation Wall (uskonpuhdistuksen muuri), vandalisoitiin viime heinäkuussa monivärisillä maaleilla - muodostamalla sateenkaari, jonka LGBT-ryhmät ovat omineet symbolikseen.

Protestanttiseen muistomerkkiin - joka kunnioittaa monia protestanttisen uskonpuhdistuksen päähenkilöitä, tapahtumia ja todisteita kuvaamalla niitä patsain ja kohokuvin - on kohdistettu aikaisemminkin useita ilkivaltaisia ​​tekoja. Maaliskuussa feministiaktivistit kirjoittivat graffitin muuriin: ”Missä ovat naiset?”

Uskonto: Monet hyökkäykset, jotka näyttävät olevan luonteeltaan uskonnollisia tai hengellisiä, heijastavat syvästi juurtunutta vihamielisyyttä kristinuskoa kohtaan. Tällaisia ​​hyökkäyksiä ovat Jeesuksen Kristuksen kuvien tai Jeesuksen äidin, Marian, patsaiden töhriminen ulosteilla. Muunlainen symbolinen käsiksi käyminen liittyy ehtoollisleipien tärvelemiseen tai varastamiseen. Jotkut näistä hyökkäyksistä saattavat olla satanistien tekemiä, jotka käyttävät siunattua öylättiä rituaalisessa mustassa messussaan.

Tällaisten hyökkäysten tarkoitus on tietenkin pelotella ja häiritä tai jopa estää harjoittamasta uskoa. Tällainen toimintatapa todellakin täyttää viharikollisuuden määritelmät ja on suora uhka uskonnonvapaudelle Euroopassa, Soeren Kern alleviivaa, mutta sanoo syytteiden olevan harvinaisia.

Espanjalaiselle ABC -sanomalehdelle yli 35 vuoden ajan Pariisin kirjeenvaihtajana työskennellyt Juan Pedro Quiñonero kertoo:

"Häpäisemisillä on selvä kristinuskon vastainen luonne. Raivoisassa vihassaan ilkivallantekijät haluavat esittää teoillaan selkeän uskonnon vastaisuutensa. Antisemitistiset jengit ovat viime kuukausien aikana häpäisseet juutalaisia hautausmaita, 'signeeranneet' tekonsa hakaristein. Katolisten kirkkojen häpäisytapauksissa ilkivaltaa ei ole vahvistettu 'signeerauksin'. Teot puhuvat puolestaan: ristillä olevan Kristuksen kuvan törkeää pilkkaamista ja pääalttarien häpäisemistä."

Gatestone -instituutin vanhempi tutkija Soeren Kern korostaa, että eurooppalaiset tiedotusvälineet, jotka usein suurentelevat muslimien kokemia hyökkäyksiä, ovat pyrkineet vähättelemään kristittyihin kohdistuvia vihamielisiä tekoja.

"Euroopan tiedotusvälineet kertoivat harvoin kristittyihin kohdistuvasta pahanteosta helmikuuhun 2019 saakka, jolloin vandaalit hyökkäsivät yhdeksään kirkkoon kahden viikon sisällä. Aihe pääsi otsikoihin uudelleen huhtikuussa 2019, kun epäilyttävä tulipalo tuhosi Notre Damen katedraalin Pariisissa.

Tämän jälkeen eurooppalaiset mediat kuitenkin jatkavat vaikenemista tosiasioista", Kern huomauttaa.

Ranskalainen Le Monde -lehti on kiistänyt hallituksen käyttämän käsitteen "kristittyjen vastaiset teot" ja varoittanut poliitikkoja "välineellistämästä" asiaa:

"Yli tuhat tekoa vuodessa, keskimäärin kolme päivässä: määrä on suuri, mutta mitä se käsittää? Voimmeko todella puhua 'pyhäinhäväistyksistä' - voimakas sana - mikä tarkoittaa hyökkäystä jumalanpalveluspaikan pyhyyttä vastaan?

Ideologiset motiivit ovat vähemmistössä: kyse on pääasiassa varkauksista ja ilkivallasta. Rikoksentekijät ovat usein alaikäisiä."

Ranskan kansalliskokouksen jäsen, keskusta-oikeistolaisen republikaanipuolueen jäsen Annie Genevard on vaatinut parlamentaarista tutkimusta, että kristittyjen vastaisten hyökkäysten luonne ja motiivit ymmärrettäisiin paremmin. Ranskalaisen Le Figaro -lehden haastattelussa huhtikuussa 2019 hän sanoi:

"Äskettäin kaksi hirvittävän vakavaa ilkivallan tekoa järkytti minua suuresti. Muutama päivä sitten tulipalo Saint-Sulpicen kirkossa - kirkossa, jossa on merkittäviä töitä: vahingot ovat lähes miljoona euroa ja työt on menetetty lopullisesti! Ja jokin aika sitten vandaalit murtautuivat Saint Denis'n basilikaan ja vaurioittivat lasimaalauksia ja urkuja.

Saint Denis ei ole vain kristittyjen jumalanpalveluspaikka, se on Ranskan kuninkaiden nekropoli! Se on kansallisen historiamme ja kristillisten juuriemme yhteinen kohtaamispaikka. Se, että joku uskaltaa hyökätä tämän hautamuistomerkin kimppuun, on todella järkyttävää paitsi kristityille, myös monille kansalaisille riippumatta heidän vakaumuksestaan. Antikristillisen teon tapahtuessa käännämme selkämme Ranskan historialle, jolla on läheinen yhteys kristinuskoon."

Kristilliseen hautaan tai kirkkoon suunnattu hyökkäys, riippumatta tekijän motiivista, on Annie Genevardin mukaan "tapa hyökätä yhteen osaan yhteisestä identiteetistämme, koska kristinusko ja sen muistomerkit ovat muokanneet kulttuuriamme, historiaamme ja maisemaamme".

"Aikakaudella, kaikkein rajattomimman kulttuurirelativismin vallitessa, on sitäkin vakavampaa, että jotkut vanhimmista ja arvokkaimmista maamerkeistämme ovat uhattuna. Mielestäni tämä on huolestuttavaa ja tarvitaan voimakasta poliittista ratkaisua", Genevard totesi.

Italialaisen Il Timone -lehden haastattelussa Fréjus-Toulonin piispa Dominique Rey oli sitä mieltä, että hyökkäykset kirkkoihin Euroopassa tapahtuvat eurooppalaisessa yhteiskunnassa, jolle on leimallista sekularismi, nihilismi, hedonismi, kulttuuri- ja moraalinen relativismi, kulutus ja laajalle levinnyt pyhien asioiden ymmärtämisen väheneminen.

Piispa tarkensi:

"Aikaisemmin jopa ne, jotka sanoivat olevansa ei-kristittyjä, asuivat kristinuskolle tunnusomaisessa kulttuurillisessa ympäristössä. Tämän päivän ennennäkemätön tilanne on oire kristinuskosta perittyjen antropologisten ja eettisten juurien vaurioitumisesta.

Kulttuurimme ja yhteiskuntamme ovat hylänneet nämä juuret."

Kristilliset juuret olivat piispa Dominique Reyn mielestä ennen "yhteinen nimittäjä", ja kun ne poistettiin, ihmiset kääntyivät kommunitarismiin, mikä johti yhteiskunnan pirstoutumiseen, jonka seurauksena tapahtuu luhistuminen.

"Jotta voitaisiin löytää yhteinen perusta arvoille ja ohjenuorille, Euroopan on palautettava keskeinen asema sen kristillisiin juuriin.

Aiemmin, vaikka joku ei ollutkaan kristitty, pyhän ilmentämistä kunnioitettiin. Uskonnonvapauden ilmaiseminen on vakavasti uhattuna. Sekularismi ei saa olla uskovan torjumista, vaan neutraalisuuden periaate, joka sallii jokaiselle vapauden ilmaista uskoaan."

Piispa Rey on huolissaan islamin valtavasta esiinmarssista, jossa "vääräuskoisten" ja niiden kimppuun hyökätään, jotka hylkäävät Koraanin.

"Toisaalta media pilkkaa meitä ... ja toisaalta islamilainen fundamentalismi vahvistuu. Nämä ovat kaksi yhteistä todellisuutta", Fréjus-Toulonin piispa Dominique Rey luonnehtii.

Oikea Media kertoi lokakuussa, kuinka islam on käytännössä tappanut Ranskassa myös sananvapauden.

Useita kirjailijoita on raahattu oikeuteen ja kokonaan suljettu kaikista tiedotusvälineistä - kerta kaikkiaan vain siksi, että he ovat kuvanneet tilannetta Ranskassa totuudenmukaisesti.

Yhdellä Ranskan vaikutusvaltaisimmista julkisista intellektuelleista, esseisti, journalisti ja poliittinen kommentaattori Éric Zemmourilla ei ole "pelissä" ainoastaan se, että hänen ammattinsa harjoittamista sensuroidaan - kuten monille muille kirjailijoille on tehty, kun suvaitsematon "lynkkausjoukko" on heidät hiljentänyt --- hänen henkensä on vaarassa.

Ranska on muuttumassa "vaiennetusta lehdistöstä vaientavaan lehdistöön, joka tuhoaa sananvapauden". Ranska ei ole enää demokraattinen maa ja siitä tulee vähitellen "suljettu yhteiskunta".

Ranskalainen poliittinen analyytikko Jérôme Fourquet osoittaa viimeisimmässä, poliittisen kirjan palkinnon 2019 saaneessa kirjassaan "Ranskan saaristo: Monikulttuurisen ja jaetun kansakunnan synty", kuinka Ranskan kristinuskosta luopuminen tapahtuu muslimimaailmasta tulevan massamaahanmuuton yhteydessä.

Hän tarjoaa laajoja tilastotietoja näyttääkseen toteen, että Ranskan irrottautuminen kristinuskosta on mennyt todella niin pitkälle, että maa on nyt käytännössä jo "jälkikristillinen". Yksi tällainen esimerkki on, että alle 5 % ranskalaisista käy enää säännöllisesti sunnuntaisin messussa.

Jérôme Fourquetin mukaan Ranska on nykyisin maa, jossa muslimit ja ei-muslimit elävät erillisissä yhteiskunnissa "vihamielisinä toisilleen".

Fourquet korostaa myös, että yhä useammat Ranskassa asuvat muslimit sanovat haluavansa elää sharia-lain mukaan ja asettaa sharia-lain Ranskan lain yläpuolelle. Fourquet toteaa, että 26 % Ranskassa syntyneistä ranskalaisista muslimeista haluaa noudattaa vain shariaa; samalla tavalla ajattelevien ulkomailla syntyneiden ranskalaisten muslimien määrä nousee 46 prosenttiin.

Hän kirjoittaa myös näin:

"Kristinuskosta luopuminen on lisääntymässä, mikä johtaa katolisen uskonnon 'terminaalivaiheeseen'.... Katolinen uskonto on satojen vuosien ajan rakentanut perusteellisesti ranskalaisen yhteiskunnan kollektiivista omaatuntoa. Nykyään tämä yhteiskunta on varjo siitä, mitä se aikaisemmin oli.

Suuri sivistyksen muutos on jo meneillään."

Fourquetin antama kuva ei todellakaan ole ruusuinen.

Jos tämäntyyppinen suuntaus vahvistuu, arvioidaan vuonna 2048 voivan olla viimeiset ristiäiset ja vuonna 2031 viimeiset katolilaiset häät. Ranskalaiset papit saattavat jopa kadota kokonaan vuoteen 2044 mennessä.


 

Tytti Salenius ti 07.01. 21:59

Pääuutiset

blogit

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03. 12:06

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02. 12:33

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02. 14:01

videot