Vihreän politiikan hinta: tuhat miljardia euroa kymmenessä vuodessa EU:lle

HS: Euroopan komissio julkaisi tiistaina uuden vihreän rahoitusohjelman, jonka tarkoituksena on tukea päästöttömyyteen siirtymistä. Fossiilimaita tuetaan omalla siirtymärahastolla.

Ulkomaat ke 15.01.2020 23:25

Euroopan komissio julkaisi tiistaina ensimmäisen suunnitelman siitä, miten tulevien vuosien ilmastotoimet rahoitetaan. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen haluaa EU:lle ilmastolain, joka vie unionin ensimmäiseksi hiilineutraaliksi maanosaksi maailmassa, kertoo Helsingin Sanomien uutinen.

Euroopan unionin jäsenmaat ovat tehneet sopimuksen viime vuoden lopussa (Puolaa lukuun ottamatta) siitä, että Euroopan unioni on "hiilineutraali" vuoteen 2050 mennessä.

Komissio esitteli ensimmäisenä työnään "vihreän kasvun ohjelman", jonka mukaan päästöttömyystavoitteeseen pääseminen vaatii koko talousajattelun muuttamista. Komissio on julistanut fossiilisille polttoaineille perustuvan kasvu olevan historiaa.

Komission ilmastotoimien hintaa ja rahoittamista koskevien arvioiden mukaan "vihreä siirtymä" maksaa vuosittain vähintään 260 miljardia euroa, HS:n uutisen mukaan.

Jos olet miettinyt mihin ne jatkuvasti kasvavat verot oikein käytetään, niin tässä komissio on nyt keksinyt jälleen yhden pohjattoman kaivon lisää. Tuhat miljardia euroa on valtava summa ja sillä tuskin kuitenkaan saavutetaan mitään pysyvää ja konkreettista - tuottavasta puhumattakaan. Julkinen raha on aina kerännyt korruptiota ympärilleen ja tuhat miljardia euroa tulee keräämään sitä ennennäkemättömällä tavalla.

Pelkkään "reilun siirtymän mekanismiin" tullaan kanavoimaan sata miljardia euroa EU:n ensi budjettikaudella 2021–2027.

"Ilmastorahan" jakaminen on yksi unionin suurimmista lähitulevaisuuden haasteista. Puola on toivonut, että vihreä rahoitus kattaisi myös sijoitukset uuteen ydinvoimaan.

Yksi komission oudoimmista linjauksista tiistaina oli kuitenkin se, että komissio rajasi ainoan varmasti toimivan ja riittävän energiamuodon - ydinvoimatuotannon - selkeästi rahoituksen ulkopuolelle.

Euroopan unionin nettomaksajana Suomea on kiinnostanut, paljonko tämä uusi ilmastorahoitus vaatii uusia panostuksia EU:n tulevien vuosien budjettiin. Komission tiistain ehdotuksessa uskotellaan, että valtaosa rahoituksesta tultaisiin kanavoimaan jo olemassa olevista budjettikohdista sekä kattamaan yksityisellä sijoitusrahalla - eli lainalla - jonka lopulta maksavat jäsenmaiden veronmaksajat korkoineen.

Britit ehtivät brexitinsä ansiosta juuri säästyä satojen miljardien laskulta, joka tästä ilmastoutopiasta jaetaan nyt unioniin jämähtäneille muille jäsenvaltioille.

 

Jukka Rahkonen ke 15.01. 23:25

Pääuutiset

blogit

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03. 12:06

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02. 12:33

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02. 14:01

videot