Talvi 2020-2021 on jo nyt ollut Suomessa kohtalaisen kova talvi ja lumipeite maassa merkittävä. Eihän talvi ja lumi Suomessa ole ollut mikään kummajainen, mutta kiitos ilmastonmuutoksen propagoijien, ilmastotutkijoiden propagandan ja vihreiden ja heitä peesaavien poliitikkojen tarinoinnin, lumitalvea on Suomessakin alettu pitää kummajaisena. 2010 julkaisi vihreä politrukki Heidi Hautala kirjoituksen, jossa ennustettiin ettei Suomessa ole lunta 2020.. Sen jälkeen lapset eivät enää tiedä mitä lumi on.

Näitä maailmanlopun ennustuksia on sadellut runsaasti vuosien varrella. 1980-luvulla väitettiin, että ilmaston lämpenemisen vuoksi jäätiköt sulavat ja ranta-alueet hukkuvat mereen. Esimerkiksi julistettiin, että Malediivit (matala saariryhmä) hukkuu mereen 2018 mennessä. Eipä tapahtunut. Al Gore uhosi, että hän voi meloa Pohjoisnavan läpi kanootilla 2013. Ei onnistu, mutta voihan kanootin toki hinata jäätä pitkin… Samanlaisia epäonnistumisia täynnä on ollut ilmastotutkijoiden ennustukset. Siksipä nykyään piilottavat ennustuksiinsa varauksia, jossa siirtävät mahdollisuuden maailmanloppuun vuosikymmenien päähän. Silloin eivät itse joudu vastaamaan virheistä.

Talvella 2019-2020 toki lunta oli Etelä-Suomessa vähän. Silloin sitä julistettiin merkiksi ilmaston muuttumisesta hiilidioksidin takia. Innoissaan vihreät julkaisivat uudelleen Heidi Hautalan kirjoituksen. Silloin Kallion kuplassa propagandaiskua suunnitelleet vihreät eivät kyllä huomanneet, että Pohjois-Suomessa oli jo erittäin kova lumitalvi.

Suomi on asutuksen kannalta äärirajoilla. Meidän ilmastoomme vaikuttavat herkästi monet seikat, kaikkia emme varmaankaan edes tiedä. Siihen vaikuttavat esimerkiksi tuulten suunta (etelästä, pohjoisesta, idästä), Golf-virran lämpimyys ja monet muut seikat – ehkä jossakin määrin hiilidioksidikin, jonka vuotuisesta tuottamisesta ihminenkin aiheuttaa 4% ja luonto 96%. Erilaisista lähteistä tiedämme, että ilmasto o vaihdellut vuosituhansien aikana voimakkaasti. Esimerkiksi jääkerrostumien kaivauksilla ja puulustojen avulla on voitu seurata kehitystä. Tiedämme, että tuhat vuotta sitten Grönlannissa (”vihreämaa”) viljeltiin ohraa. Ei viljellä enää. Ja jääkaudetkin on hyvin tiedossa.

Yritän yksinkertaisella tavalla arvioida, mikä on auringonpilkkujen merkitys Suomen lämpötilalle. Valtava osa maapallolle tulevasta lämmöstä on peräisin auringosta. Intuitiivisesti ajatellen auringon säteilyn tehokkuudella täytyy olla merkitystä maapallon lämpötiloille. Siitä tehokkuudesta kertovat auringonpilkut. Kun auringonpilkut häviävät, auringon säteilyteho on pienimmillään. Tuo muutos auringossa noudattaa 11 vuoden jaksoa eli sen pitäisi näkyä maapallon säässä kyseisinä vuosina ja muutamana vuotena sen ympärillä. Nyt olemme siis tuossa minimissä ja kuinka ollakaan nyt on taas kohtalaisen kova talvi. Tämä ei tullut yllätyksenä, sen ennusti suomalainen tutkija jo vuosia sitten.

Entä menneisyydessä. Edellinen vastaava vaihe osui talveen 2009-2010. Se oli kova lumitalvi Helsingissäkin. Se ei johtunut runsaista sateista vaan kylmyydestä, kun lumet eivät välillä sulaneet. Samoin muutama sitä seurannut talvi oli Helsingissä hyvin lumisia ja kylmiä. Eli osuu auringonpilkkuminimin ajankohtaan.

Entä talvi siitä 11 vuotta taaksepäin eli 1998-1999? Siitä ei osunut pikaisesti tietoja lumitilanteesta. Jos joku sellaista löytää, varmaan kertoo. Yle kertoi 7.1.2016 silloisten kylmien säiden innoittamana menneisyydestä. Uutinen kertoo, että tammikuussa 1999 Kittilän Pokassa tehtiin Suomen virallinen kylmyysennätys -51,5 astetta. Ihmisten evakuointeja valmisteltiin.

Edellisestä 11 vuotta taaksepäin oli talvi 1987-1988. Talven 1987 monet muistavat poikkeuksellisen kovana talvena. Siis suoraan auringonpilkkuteorian mukaisesti. Useampikin talvi sen ympärillä oli kova. Esimerkiksi tammikuussa 1985 oli hurjia pakkasia ja putkia sulateltiin eri puolilla Suomea pitkälle kesään.

Noihin aikoihin iski Suomen ilmastoon itse asiassa useampi seikka. Auringonpilkkuminimin lisäksi elettiin toisenlaisen syklin pohjaa. Ilmasto oli viilentynyt 1930-luvulta lähtien vuosikymmeniä. Taitekohta saavutettiin 1970-1980 lukujen vaihteessa, josta lähtien ilmasto on hieman lämmennyt. Ei siis ihme, että silloin mitattiin kylmyysennätyksiä kun nuo syklit vahvistivat toisiaan.

Entä sitten siitä 11 vuotta taaksepäin. Elettiin talvea 1976-1977. Itse muistan tuon jakson loppuvuosia, kun olin silloin armeijassa. Joulukuussa 1978 oli yli 30 asteen pakkasia Etelä-Suomea myöten. Armeijan kouluttajat julistivat skandaalia, kun joitakin harjoituksia peruutettiin pakkasen vuoksi. Näytelmässä koululainen kapinoi villahousupakkoa vastaan. Tasavallan presidentti oli määrännyt sellaisen.

Samaa tarkastelua voi joku kiinnostunut jatkaa ja ehkä tehdä oikean tutkimuksenkin asiasta. Millaisia olivat talvet 1965-1966, 1954-1955 ja 1943-1944 jne. Meteorologi Martti Mäkelä muisteli kovaa talvea 1965-1966, jolloin pohjoisessa elettiin 150 päivää lähes yhdenjaksoisesti pakkasessa. Esimerkiksi kovaa sotatalvea 1942 on kuulemma muisteltu useissa videoissa.

Itse asiassa havainto-aineisto sopii yllättävänkin hyvin yhteen auringonpilkkusyklin aiheuttaman viilentymisen kanssa. Sen lisäksi on varmaan useita muitakin tekijöitä ja ilmaston muuttuminen on niiden yhteisvaikutusta. Ehkä se ihmisen osuus 4% hiilidioksidipäästöistäkin on yksi tuollainen tekijä. Sen ratkaisevasta vaikutuksesta ilmastoon ei kyllä ole havaintoja. Se perustuu uskomuksiin ja tietokonemalleihin, joiden ennustukset ovat lukemattomia kertoja osuneet pieleen.

Ilmastotutkijoiden toiminta sinänsä ei täytä tieteellisen toiminnan vaatimuksia. Sen sijaan että aidosti yrittäisivät selvittää ilmaston kehitykseen vaikuttavia seikkoja, ovat takertuneet hiilidioksiditeoriaan ja hylkäävät muut vaihtoehdot ja jopa vainoavat eri näkemyksiä esittäviä tutkijoita. Jos havainnot selvästi kumoavat hiilidioksiditeorian, keksitään tekijöitä joilla tuota selitetään. Tutkimustulokset eivät tue heidän väitteitään ja siksi tuloksiakin manipuloidaan – anteeksi adjustoidaan – teorioihinsa paremmin sopiviksi.

Tässä on syytä muistaa Al Goren kuuluisa lause: Ilmastonmuutos on suuri bisnesmahdollisuus. Kenelle? Arvatkaapa kuka tuon bisneksen voitot maksaa selkänahastaan?


Vuosisadan talvi 1985 ja pakkasennätys 1999 – Ylen arkistot kertovat, miten ennen selvittiin kylmässä | Yle Uutiset | yle.fi