Ensi viikolla tulee kuluneeksi 3 viikkoa Ukrainan sodan alkamisesta. Venäjän tavoitteena oli kukistaa Ukraina parissa päivässä näytöstyyliin. Ennen kuin asiaan ehditään edes kunnolla reagoida, olisi presidentti Zelenskyi tapettu ja Kiovassa vallassa Venäjän nimittämä nukkehallitus.

Tuo suunnitelma ei toteutunut. Ukrainan armeija on pysäyttänyt Venäjän hyökkäyksen etenemisen ja Venäjän joukot ovat juuttuneet koviin taisteluihin ja kärsineet kovia tappioita. Venäjällä arvioitiin pieleen kaikki olennaiset kohdat. Kuviteltiin, että Ukraina on kyvytön puolustautumaan ja ukrainalaiset eivät halua puolustaa maataan. Todellisuus on osoittautunut aivan toisenlaiseksi.

Edelleen Venäjä kuvitteli oman armeijansa kyvyt paljon suuremmiksi kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Sotilasasiantuntijat ovat todenneet joukkojen heikon taistelutahdon, organisoinnin kehnouden ja venäläisten huonot kyvyt organisoida suuria taisteluja. Edelleen Venäjä oletti lännen kyvyttömäksi vastatoimiin. Sen sijaan Ukrainaa avustetaan asetoimituksilla ja Venäjä on kovien talouspakotteiden kohteena.

Sodassa aika toimii Ukrainan hyväksi. Venäjä on kokenut suuria tappioita, joita on ilmeisesti paikattu kutsumalla riviin pienehkö määrä reserviläisiä sekä syyrialaisilla palkkasotilailla. Jälkimmäisten määrää on tarkoitus kasvattaa 15000-20000 mieheen. Venäjällä on toki suuret reservit, mutta niiden käyttö on ongelmallista.

Ensiksi Venäjä väittää kotimaassa, että Venäjä ei ole sodassa. Liikekannallepano tässä tilanteessa olisi kummallista. Reservien kokoaminen ja saanti rintamalle veisi aikaa viikkoja tai kuukausia. Niistä ei olisi pitkään aikaan apua. Ja mikä olisi reservijoukkojen taisteluarvo? Oletettavasti heikompi kuin ensimmäisen aallon joukoilla. Eli Venäjällä on hyvät keinot vähissä.

Ukrainassa on muutaman viikon ajan ollut käynnissä liikekannallepano, joka tuottaa joukkoja varsin pian. Niiden aseistamisesta on vaikea tietää. Aseita tulee Ukrainan varastoista sekä lännen aseavulla ja myös venäläisiltä kaapattuja aseita on tarjolla. Ukrainaan on lisäksi tullut ulkomailta 15000-20000 vapaaehtoista. Joka tapauksessa vaaka kallistuu vähitellen Ukrainan hyväksi.

Ukrainan kannalta riittää, että se kestää hyökkäykset ja antaa Venäjän tilanteen muuttua vaikeammaksi. Venäjä on suurelta osin menettänyt mahdollisuuden saavuttaa tavoitteensa Ukrainassa. Sillä tulee olemaan naapurinaan siihen vihamielisesti suhtautuva maa. Mutta Ukrainallakin on painetta saada sota loppumaan tai ainakin aselepo. Mitä epätoivoisemmaksi Venäjän tilanne käy, sitä raaempiin menetelmiin se yrittää turvautua. Se yrittää järjestelmällisesti tuhota ukrainalaisia kaupunkeja ja tappaa sumeilematta siviilejä. Tavoitteena murtaa ukrainalaisten taistelutahto. Tähänastisen perusteella se ei tunnu onnistuvan.

Toinen keino on yrittää ottaa ukrainalaisia siviilejä panttivangeiksi. Esimerkiksi Mariupolissa Venäjän saarroksessa on satoja tuhansia siviilejä, naisia ja lapsia, joiden evakuoinnin Venäjä estää. Heitä näännytetään nälkään ja sillä yritetään kiristää Ukrainaa, kun Venäjän sotamenestys ei siihen riitä. Ja on myös vaara, että Venäjä käyttää joukkotuhoaseita, kun sotilaallinen menestys on muuten heikko.

Sekä Ukraina että Venäjä ovat ilmaisseet, että neuvotteluissa on edistytty. Ukrainalaisten mukaan Venäjä on lopettanut uhon ja kuuntelee ukrainalaisia. Venäjän on pakko hakea jonkinlaista kasvot säilyttävää ratkaisua. Monet lännessä ihmettelevät, miksi Venäjän pitäisi säilyttää kasvonsa? Vaakakupissa on kuitenkin satojen tuhansien ukrainalaisten siviilien henki. Mitä Venäjän pitää tuota varten saada? Lupauksia ettei Ukraina hae Naton jäsenyyttä? Alueluovutuksia? Ryöstösaalista (Venäjä on saanut haltuunsa esimerkiksi 2 ydinvoimalaa, joiden väitetään olevan menossa Rosatomille, Suomessakin ydinvoimalaa rakentavalle organisaatiolle)?

Jos osapuolet kykenevät sopimaan jonkinlaisesta tulitauosta, miten menetellään lännen Venäjälle asettamien talouspakotteiden osalta? Jatketaanko niitä vai poistetaanko niitä? Talouspakotteiden ja pyrkimyksille irrottautua riippuvuudesta Venäjän energiasta ym. on omat syynsä Venäjän käyttäytymisessä ja niiden muuttumisesta ei ole mitään takeita.

Pakotteiden pikainen poistaminen päinvastoin saattaisi rohkaista Venäjää. Se on pitänyt lännen johtajia pilkkanaan. Samaan aikaan kuin Emmanuel Macron ja Olof Scholz neuvottelivat vakavissaan Moskovassa, Venäjä oli jo tehnyt päätöksen sodasta. Se ilmenee siitäkin, että ennen noita neuvotteluja Putin siirsi loistopurtensa Saksasta turvaan Kaliningradiin kesken korjaustöiden.

Venäjä aiheutti hyökkäyksellään valtavan tuhon ja kuolemien määrän Ukrainassa ja sekoitti maailman talouden. Tuo rikosko vähin äänin unohdetaan kuin Putin olisi toiminut ”kännissä ja läpällä”? Sellainen suhtautuminen voi rohkaista uusiin hulluuksiin.

Joku voi puolustella pakotteiden poistoa, että on väärin laittaa venäläiset kärsimään seurauksista. Tämä logiikka on kuitenkin harhaista. On selvää, ettei yksittäisiä venäläisiä tule vainota lännessä. Mutta kansakuntana venäläiset ovat vastuussa tuosta rikoksesta. He hurrasivat, kun Putin hyökkäsi Krimille. Ja Ukrainan hyökkäyksen hyväksyy ilmeisesti suurin osa venäläisistä. Heidän silmissään tsaari Putinin suurin syy on epäonnistuminen. Eli hän ei olisikaan ”vahva” tsaari? Venäjän pitää kansakuntana ymmärtää toimintansa rikollinen luonne ja sen viestin perille saamiseksi talouspakotteet ovat tarpeen.

Nähdäänkö neuvotteluissa vihdoinkin tulosta? Mahdollisesti, sanovat sekä Ukraina että Venäjä - Ulkomaat - Ilta-Sanomat