Silmäilin ohimennen ETLA:n tutkimusta maahanmuuton vaikutuksista Suomeen. Siitä on julkisuudessa kohuttu paljon. Tutkimusraportti on aika lyhyt ja monet taustaoletukset jäävät oikeastaan arvailun varaan. Tutkimus toteaa, että Suomeen pitäisi muuttaa 44.000 ihmistä vuodessa, jotta väestörakenne säilyy. Se voi pitää paikkansakin, mutta väestömäärän tilastointi tuskin on olennaista maahanmuuton kannattavuuden näkökulmasta.

Kuvitellaan Ruotsin maahanmuuttajalähiöitä. Ne elävät aivan omaa elämäänsä, moneen lähiöön voi viranomaisetkin mennä vain vahvojen tukivoimien mukana. Ne saattavat muuttaa väestörakennetta suotuisaan suuntaan, mutta miten ne edistävät taloutta tai ihmisten elämän edellytyksiä esim. turvallisuuden suhteen? On hyvin erilaista muuttoliikettä. Ruotsissa aikaisemmin valtava osa muuttoliikkeestä oli Suomesta. Suomalaiset ovat varmaan olleet kannattavia maahanmuuttajia talouden näkökulmasta ja lapsensa sopeutuneet hyvin Ruotsiin. Monista myöhemmin tulleista ei voi sana samaa.

ETLA:n tutkimus tarkastelee kahta vaihtoehtoa. Toisessa oletetaan, että tulijat ovat EU-maista ja vastaavat koulutukseltaan suomalaisia. Sillä arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia Suomen talouteen varsinkin pitkällä aikajänteellä. Sinänsä tulos on uskottava. Ongelmana vain on, että Suomella on selvästi vaikeuksia pystyä houkuttelemaan EU-maista tuollaista maahanmuuttoa, virta kulkee pikemmin päinvastaiseen suuntaan. Vaihtoehto on siinä suhteessa lähinnä teoreettinen.

Toisessa vaihtoehdossa oletetaan, että tulijat ovat EU:n ulkopuolelta ja peruskoulutettuja. Tässäkin herää kysymys siitä, millaista maahanmuuttoa kuvitellaan sen olevan? OECD-maista tulevassa maahanmuutossa on ehkä mahdollisuuksia tuollaiseen, mutta Suomeen viime vuosina tulleet maahanmuuttajat ovat pääosin tulleet muualta. Heidän koulutustaustastaan ei oikeastaan tiedetä paljoakaan. Itse ovat siitä kertoneet mitä ovat halunneet ja koulutuksen vastaavuus Suomeen arvoitus. Tämä toinenkin vaihtoehto on arvoitus.

Laskelmissa kuvataan kuinka maahanmuutto tuottaa 50-100 vuoden päästä suurta siunausta Suomessa asuville – keitä he sitten ovatkaan? Molemmissa vaihtoehdoissa oletukset vaikuttavat tarkoitushakuisen optimistisilta. Oletusta siitä, miten toisen ja kolmannen sukupolven maahanmuuttajat sopeutuvat ei tutkimuksesta ainakaan nopealla katselulla edes huomannut. Vaikuttaisi, että oletus on, että toisen ja kolmannen sukupolven mahanmuuttajat sopeutuvat täysin Suomeen. Tiedämme kyllä Suomen, Ruotsin ja monen muunkin maan kokemuksista, että se ei pidä paikkaansa. Suomessa tuota viestiä kerrotaan kouluista ja se näkyy esim. Pisa-tuloksissa. Siis tuoltakin osalta oletukset ovat tarkoitushakuisen optimistiset.

Yksi olennainen ongelma tutkimuksessa on sen väitteet pitkän tähtäimen eduista, jotka oletusten ylioptimistisuus jo monella tapaa kumoaa. Väestörakenteen ennustaminen 50-100 vuoden päähän muuttuu helposti tarkoitushakuiseksi satuiluksi. Esimerkiksi 1939 Suomessa oli tietty oletus väestökehityksestä. 5 vuoden päästä 100.000 työikäistä oli kuollut ja toinen 100.000 invalidisoitunut. Kymmenen vuotta myöhemmin maassa oli yli puoli miljoonaa suurten ikäluokkien lasta. Pitkään aikajänteeseen voi ilmestyä erilaisia shokkeja.

Nyt Suomeen on tullut ja tulossa 50.000-100.000 ukrainalaista, joiden paluu kotimaahansa riippuu osin tilanteen kehittymisestä Ukrainassa. Tällaiset tapahtumat voivat muuttaa paljon kehitysennustuksia. Venäjältä Suomeen voisi myös tulla joissakin skenaarioissa merkittäviä ihmismääriä. Se voi olla Suomessa ongelma, koska venäläisten sopeutumisessa on ollut myös ongelmia ja Putin käyttää sellaisia väestöryhmiä poliittiseen peliin.

Aihepiiri on tärkeä ja olisi todella tärkeää tehdä maahanmuutosta monenlaisia tutkimuksia. Myös maahanmuuton kustannukset olisi syytä selvittää. Nyt tuloksia tahallisesti piilotellaan. Millainen maahanmuutto on kannattavaa ja millainen maahanmuutto on Suomen osalta realistista. Ehkä saamme todellisuudessa samanlaisia maahanmuuttajia kuin 2015, nyt vain eri nimikkeellä.

Kukaan ei pohdi oikeasti syitä alhaiseen syntyvyyteen. Sen taustalla lienee paljolti myös henkinen ilmapiiri. Millaista propagandaa nuorille syötetään kouluissa ym. Kuulemma ilmastonmuutos on merkittävä syy empimiseen lasten hankinnassa. Ja tuskin lasten pään sekoittaminen sukupuolirooleilla syntyvyyttä kasvattaa. ETLA:aa se ei taida kiinnostaa.

Valitettavasti ETLA:n osaavilla tutkijoilla teetetty tutkimus maahanmuutosta lässähtää EK:n poliittiseksi propagandaksi. Ehkä aiheesta kuitenkin alkaisi tulla myös tutkimuksia, joiden tavoite on kunnianhimoisempi kuin vaalipropagandan tuottaminen. Tutkimus löytyy ohessa olevasta linkistä.

Maahanmuutto ja työvoiman riittävyys – taloudellisten vaikutusten arviointia (etla.fi)