Katsoin TV:stä a-studiota. Siinä Jyri Häkämies vaati Suomeen 50.000 työperäistä maahanmuuttaja vuodessa sekä 10.000 ulkomaista opiskelijaa. Perheineen siis arviolta 100.000-150.000 vuodessa. Kymmenessä vuodessa siis tulijoita olisi 1-1,5 miljoonaa. Luvusta tulee mieleen Jyrki Kataisen toukokuussa 2008 esittämä vaatimus, että Suomeen pitää tuoda 2020 mennessä 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa. Se olisi tarkoittanut 150.000 maahanmuuttajaa vuodessa. Silloin epäiltiin, että kyse oli Kataisen lyhyen matikan 6:n tuomalla osaamisella heittämästä sammakosta, mutta ilmeisesti silloinkin jäljet johtivat EK:hon.

Ajatus työvoiman tuomisesta ei ole uusi eikä yksin suomalainen suunnitelma. Vuonna 2015 Eurooppaan tuli miljoonissa laskettava määrä laittomia siirtolaisia Afrikasta ja Lähi-Idästä. Suomeenkin tuli yli 30.000 laitonta maahanmuuttajaa. Linjaukset heidän vastanottamisestaan tehtiin tosiasiassa Saksassa Merkelin toimesta ja mahdollisesti Saksan elinkeinoelämän määräyksestä. Myöhemmin kerrottiin Saksan elinkeinoelämässä olleen suuri pettymys, kun tulijat eivät suuntautuneet työmarkkinoille vaan sosiaaliturvan käyttäjiksi.

Monta kertaa on kehuttu yritysjohtajien osaamista ja vaadittu, että heidän pitäisi saada johtaa yhteiskuntaa. Tuo fiasko osoitti, että asia ei ole noin yksinkertainen. Elinkeinoelämästä puuttuu paljon sellaista osaamista, jota yhteiskunnan johtamiseen tarvitaan. Toki monet talouden periaatteet ovat päteviä myös julkisella sektorilla – ainakin sovellettuina. Kaikkiaan ajatus tuoda kouluttamattomia ummikkoja Eurooppaan oli suorastaan omituinen ajatus. Mihin sillä pyrittiin? Yksi näkemys on ollut, että siinä yhdistyi kaksi intressiä, joissa molemmissa tavoiteltiin nykymuotoisen Euroopan lopettamista. Vanhoja neukkuoppeja nyt Venäjän sponsoroimana ajaneet pitivät hyvänä ideana sitä, että Eurooppaa sisäisesti heikennetään sen valloittamisen helpottamiseksi. Toisaalta jotkut olettivat, että tuollaisella mahanmuutolla voitaisiin häivyttää eurooppalaisten maiden kansallista yhtenäisyyttä ja helpottaa Euroopan liittovaltion pystyttämistä.

Mikä järkevyystaso on EK:n nyt taas esiin nostamalla valtavalla maahanmuutolla, jota nyt kutsutaan työperäiseksi maahanmuutoksi. Paljonko se oikeasti eroaa 2015 maahanmuutosta? Kuulemma sen tarve perustuu EK:n jäsenkyselyihin. Maahanmuutto on ilmiö, joka muovaa rajusti yhteiskuntaa vuosikymmeniä eteenpäin. Sellaisestako päätetään EK:n jäsenkyselyssä joidenkin yritysten työvoimatarpeesta keväällä 2023? Nyt Suomen talouden rattaiden pyöriminen perustuu valtavaan julkiseen velkaantumiseen, suuruusluokkaa 4% BKT:sta vuodessa. Elinkeinoelämäkin myöntää, ettei tällainen velanotto ja velalla elvyttäminen voi jatkua pitkään. Siis EK:n yrityskyselyjen luotettavuus tulevan politiikan lähteenä on heikko.

Suomessa on 200.000 avointa työpaikkaa ja 400.000 työtöntä. Suomalaisten terveyden- ja koulutuksen taso on kansainvälisesti melko korkea ja se ei selitä työttömien suurta määrää. Sen selityksenä täytyy olla yhteiskunnan rakenteet työnteossa, verotuksessa, sosiaaliturvassa ym. Jos siis maahan otettaisiin 1-1,5 maahanmuuttajaa, miten tuo asetelma muuttuisi? Nytkin tiedetään tulijoiden työhön osallistuminen pienemmäksi kuin kantaväestöllä. Suomen yhteiskunnalliset rakenteet houkuttelevat maahan tuollaista arvostavia. Esimerkiksi Sveitsissä on valtavasti maahanmuuttajia, mm. EU:sta. Se houkuttelee niitä hyvin koulutettuja osaajia, joista Suomessa puhutaan. Sveitsillä on varaa olla tiukka kansalaisuutensa suhteen. Pitää asua maassa 11 vuotta, pitää olla riittävä tulotaso, pitää osata hyvin maan kieli, pitää läpäistä kansalaisuuskoe, olla arvostettuja suosittelijoita ym. Me painimme aivan eri sarjassa…

Ja sitten se työvoiman tarve tulevaisuudessa. Jopa suomalainen media on alkanut kiinnittää huomiota tekoälyn esiin tunkemiseen. Robotit tulevat korvaamaan monien nykyisen työn tulevaisuudessa, muidenkin kuin vain suorittavaa työtä tekevien. Sairauksia ei ehkä diagnostisoi lääkäri vaan tekoäly, lakipykälät ovat tekoälyn valtakuntaa. Autonkuljettajat vähenevät itsekseen ajavien autojen myötä. Siivouksesta yhä useammin vastaa robotti, tulevaisuudessa ihmisten hoidosta voivat vastata ihmismäiset robotit jne. Tuollaisesta puhutaan jo 10 vuoden aikajänteellä. Niinkin lähelle tulevaisuuden näkymä on hyvin sumea. Jo 20 vuotta tai kauemmaksi emme tiedä lainkaan, millaista työelämä tulee olemaan ja mikä on ihmisten rooli siinä. Kun maahan tuodaan heikosti koulutettuja työperäisiä maahanmuuttajia, kuinka pitkään heidän työpanostaan oikeasti tarvitaan? He ja lapsensa tulevat elämään maassa vuosikymmeniä. Pitääkö heidät elättää sosiaaliturvalla? Tuollaisen pohtimisen Jyri Häkämies sivuuttaa vetoamalla EK:n jäsenkyselyjen tuloksiin keväältä? Ei kukaan varmaan kiistä sitä, että jotkut maahanmuuttajat ovat rikastuttaneet kohdemaataan, myös Suomea. Kannattaa muistaa, että monet ovat vieneet maata myös päinvastaiseen suuntaan. Miksi tässä asiassa järjen käyttö on kiellettyä?