Porilainen tutkija Timo Aro väittää Hesarissa, että väite väestönvaihdosta on absurdia. Hän viittaa Hesarin kirjoituksessa siihen, kuinka vähän ulkomaalaisia suomalaisissa kunnissa on.

Samassa artikkelissa tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo toteaa väestönmuutosten olevan hitaita. Hän mainitsee esimerkkinä, että Suomessa asuvista 36 vuotiaista ulkomaalaisia oli 2000 n. 3,6% ja viime vuoden lopussa 18%. Osuus on siis viisinkertaistunut parissa vuosikymmenessä. Minä tulkitsisin tilastoja aivan päinvastoin. Missä ollaan, jos sama kehitys jatkuu seuraavat 20 vuotta? Tällainen kehitys on paljolti peruuttamaton.

Muutos näkyy erityisesti koulujen oppilaskehityksessä. Ruotsissa monissa kaupungeissa koulujen oppilaista 80-90% on maahanmuuttajataustaisia. Kun sama kehitys jatkuu muutaman vuosikymmenen, Ruotsi sellaisena ruotsalaisten valtiona jona sen olemme oppineet tuntemaan saattaa olla historiaa. Miksi tätä ei voisi kutsua väestönvaihdoksi?

Suomi on maahanmuuttajien määrässä paljon Ruotsia jäljessä. Silti meilläkin maahanmuuton ongelmat mm. nuoriso- ja jengiväkivaltana nousevat jo esiin ja herättävät vastustusta väestössä.

Ruotsissa tilanne sai kehittyä paljon pitemmälle monesta syystä. Yksi on se, että maahanmuuttajat asutettiin erillisiin lähiöihin. Niissä maahanmuuttajien osuus saattaa olla jopa 90%. Tavallinen ruotsalainen ei nähnyt maahanmuuton ongelmia elämässään pitkään aikaan kunhan ei mennyt noihin lähiöihin.

Ruotsissa julkinen keskustelu maahanmuuton ongelmista tukahdutettiin tehokkaasti ja siitä puhuneet demonisoitiin. Kansankodissa kaikki kunnossa. Nuo tulijat olivat kuitenkin sisällä ruotsalaisessa yhteiskunnassa ja oli vain ajan kysymys milloin ongelmat leviävät muualle.

TV:ssä esitetään ohjelmaa Allsång på Skansen. Siinä perinteisen ruotsalaisen näköiset laulavat perinteisiä ruotsalaisia lauluja. Tilanne maassa on kuitenkin aika erilainen.

Suomessa tuo ongelma purskahti julkiseen keskusteluun pienemmällä maahanmuuttajien määrällä. Syitä lienee useita. Yksi on tietenkin se, että Ruotsin kokemukset olivat nähtävillä. Toiseksi Suomeen ei muodostunut yhtä suuria maahanmuuttajakeskittymiä kuin Ruotsiin eli tulijat eivät keskittyneet tiettyihin lähiöihin yhtä paljon. Siksi ongelmat (esim. jengiväkivalta) näkyvät suomalaisille nopeammin.

Kriittinen keskustelu asiasta heräsi Suomessa aikaisemmassa maahanmuuton vaiheessa. Suomessakin asiasta käytävää keskustelua yritettiin vaientaa eri tavoin käymällä keskustelua käyvien kimppuun. Se ei kuitenkaan ole toiminut yhtä tehokkaasti kuin Ruotsissa.

Maahanmuutto siinä muodossa kun sitä pohjoismaissa on toteutettu on aiheuttanut suuren määrän vakavia ongelmia, jotka ovat ilmeisesti vain pahenemassa tulevaisuudessa. Ongelmat ovat voineet kasvaa näin suuriksi siksi, että demokratian perusperiaatteista on luovuttu. Demokratian yksi peruspiirre on korjata omia virheitään ennen kuin ne kasvavat ylipääsemättömiksi.

Miksiköhän Suomessakin käytettään termiä "julkinen valta"? Siksi että yhteiskunnallisen päätöksenteon ja sen seurausten pitää olla avoimesti kaikkien nähtävillä - julkisia. Miten muuten ihmiset voisivat vaikuttaa demokratiassa asioihin sen perusmenetelmällä eli äänestämällä? Suomessa monet faktatkin maahanmuuton ongelmista on pimitetty.

Demokratiaa ei ole se, että jokin poliittinen etujoukko mediassa olevine kannattajineen päättää mihin maata viedään ja pimittää toimintansa epätoivotut seuraukset. Nyt ongelmat ovat tunkeutuneet yleiseen tietoisuuteen, mutta edelleen asiaa kiistetään.

Sinänsä tutkija Timo Aro pistää paljon uskottavuuttaan peliin väittäessään ettei pohjoismaissa tapahtuva kehitys johtaisi "väestönvaihtoon" jollakin aikaperspektiivillä. Aika itsekästä meiltä, jos omaa erinomaisuuttamme korostaaksemme vähät välitämme, millaisen maan jätämme lapsillemme ja lapsenlapsillemme.

Ja Hesari ei olisi Hesari, jos se ei jollakin tavoin pimittäisi asioita. Artikkelissa Hesari ei kerro, että tutkija Timo Aro on paitsi tutkija myös poliitikko. Hän oli kuntavaaleissa vihreiden ääniharava Porissa, vaikka ei virallisesti vihreiden jäsenkirjaa kuulemma omistakaan.

Tutkija vai poliitikko?

Hesari, valheita koko rahalla.

Tilastot eivät tue väestönvaihtoteoriaa – ”Väite väestönvaihdosta vaikuttaa aika absurdilta” - Politiikka | HS.fi