Ihminen haluaa muistaa ja tuntee sitkeästi niin ilot kuin surutkin.

Kansakuntamme hellii itsepäisesti muistossaan niin ensimmäistä jääkiekkokultaa vuodelta 1995 (”Det glider in”) samoin kuin UKK:n hautajaisia vuodelta 1986 tai Estonian onnettomuutta vuodelta 1994. Täysikasvuinen kansakunta kokee ja ymmärtää surun, anteeksiannon, murheen, ja raivon tunteita eivätkä viisaat päättäjät pyri mestaroimaan niitä. Ihmisillä on oikeus tunteisiinsa.

Kun valta kieltää muistamisen

Noin vuosi sitten Turussa eräs terroristioletettu olio viilteli ihmisten kurkkuja auki. Turun kaupunki ja maamme päättäjät eivät kuitenkaan halua muistella sitä.

Poliittisista syistä pidetään parempana sitä, että suru tukahdutetaan ja peitetään. Nykyinen valta haluaa päsmäröidä surua. Silloin vuosi sitten ihmiset toivat spontaanisti kukkia ja kynttilöitä torille.

Se oli ilmeisesti väärin sillä Turun kaupunginjohtaja Minna Arve sanoo, ”että uhrien ja heidän läheistensä kunnioittamiseksi on parempiakin keinoja.” (https://www.ksml.fi/kotimaa/Turun-kaupunginjohtaja-Ty%C3%B6ll%C3%A4-suvaitsevaisuuden-puolesta-kunnioitetaan-terrori-iskun-uhreja-parhaiten/1242150). Kaupungin poliittiset puolueet ( ei PS) allekirjoittivat peräti kannanoton, jossa todettiin, että ” iskun vuosipäivää ei saa käyttää hyväksi väkivaltaisen rasismin levittämisessä”. (https://www.turkulainen.fi/artikkeli/695191-turun-valtuustoryhmilta-yhte...)

Henkinen holhous – suomettumisen perisynti

Kyseessä on perinpohjin suomalainen ilmiö ja liittyy vanhaan suomettumisen traditioon kansalaisten henkisestä holhoamisesta. Sodan jälkeen virallinen Suomi pyrki hyssyttelemään aggressiivisen itänaapurin imperialismia. Asioista ei voinut puhua niiden oikeilla nimillä. Neuvostoliitto ei voinut olla paha. Jälkisuomettunut Suomi ja Suomen Turku jatkaa tätä tekopyhää valikoivan unohtamisen traditiota.

Läntisissä demokratioissa tällainen ihmisten paapominen ei ole mahdollista. Esimerkiksi Espanjassa miltei samaan aikaan tapahtunutta murhenäytelmää (La Rambla) ei peitellä tai hyssytellä (https://www.ess.fi/uutiset/ulkomaat/art2478283).

Kukaan ei ole Espanjassa kieltänyt ihmisiä tuomasta kukkia iskupaikalle. Kukaan Espanjassa ei usko päsmäröintiin tai siihen, että muistaminen yllyttää ”rasismia”.

Meikäläinen henkinen holhous on ihan kotimainen juttu.

Luvassa provokaatioita ja poliittista Musta-Pekkaa?

On aivan selvää, että kukaan tervejärkinen ihminen ei halua organisoida minkäänlaisia hulinoita tämän varjolla. Uhkauksien, julkilausumien ja provokaatioiden tarkoituksena lienee pelottaa tavalliset ihmiset pois torilta ja langettaa poliittinen ”Musta-Pekka” joidenkin ihmisten ja erityisesti erään puolueen päälle. Periaatteena on se, että joka tuo kukkia torille on natsi.

Toivottavasti huomenna Turussa ihmiset näyttävät, että sensuuriherrat tai jotkut ääriliikkeet eivät voi pelottaa tai päsmäröidä kansalaisia ja että missään tilaisuudessa ei suvaita väkivaltaa.

Arvokas ja hyväntuulinen käytös olisi oiva näyttö suomalaisten poliittisesta viisaudesta.

Ei lähdetä mukaan ääri-arveluttavaan ja ääri-suomettuneeseen henkiseen holhoukseen!