Muslimien vanki "Sarah" raiskattiin toistuvasti, pakotettiin kahdesti naimisiin ja kahdeksaan aborttiin

Tapahtunut kuvaa miten syvälle islam on yhteiskunnan jokaisella tasolla jo levittäytynyt Iso-Britanniassa poliittisen korrektiuden ja rasistiksi leimaantumisen pelon takia

Ulkomaat la 22.09.2018 22:53

Sarahin ahdistuneet kasvot tuijottavat ulos punaisen islamilaisen päähineen alta hänen hääkuvassaan. Hänen vierellään vieraat syövät kakkua, kun juhlitaan avioliittoa, jota johtaa paikallisen moskeijan imaami.

Sarah ei kuitenkaan ole halukas morsian. Hän joutui naimisiin muslimijengin jäsenen kanssa, joka pakotti hänet itse asiassa seksiorjaksi, kun hänet kidnapattiin Tescon pysäköintialueella Englannin lähiössä yhtenä syksyisenä iltapäivänä.

Hänen vankeutensa kesti 12 pitkää vuotta. Vasta viime vuonna, 26-vuotiaana Sarah lopulta pääsi pakenemaan jengin kynsistä.

"Nuoresta teini-iästäni lähtien en ole tiennyt muusta kuin elämisestä jengin käskyvallan alla", Sarah kertoi Daily Mailille viikko sitten ensimmäisessä riipaisevassa haastattelussaan. Hän antoi haastattelun salaisessa talossa, jonne poliisi ja sosiaalipalvelut pelastivat hänet viime vuonna piilottaakseen hänet hänen kiduttajiltaan.

Sarahin kauhistuttava tarina alkoi syksyllä vuonna 2005. Oikeudellisista syistä ja hänen oman turvallisuutensa tähden hänen oikeaa nimeään ei voida käyttää tai yhdistää paikkaan, missä hänet siepattiin, missä häntä pidettiin tai missä hän asuu nyt.

Muutaman minuutin päästä hänen hääkuvansa ottamisen jälkeen englantilainen tyttö työnnettiin yläkertaan makuuhuoneeseen ja hänen uusi aviomiehensä raiskasi hänet. Mies, jonka hän oli nähnyt ensimmäistä kertaa vain puoli tuntia aikaisemmin.

Se oli vain yksi niistä käsittämättömistä kärsimyksistä, joita 15-vuotias ujo Sarah joutui kestämään, kun hänet siepattiin. Hänellä ei ollut koskaan ollut poikaystävää. Hän oli vielä opiskelija ja toivoi kouluttautuvansa tulevaisuudessa kätilöksi.

Sarahin tarinaa kuvailee Iso-Britannian parlamentin ylähuoneen paronitar Caroline Cox, joka on ottanut hänen tapauksensa käsiteltäväksi ja vakavimmaksi esimerkiksi siitä, mihin muslimien seksuaalinen hyväksikäyttö on vielä johtamassa Iso-Britanniassa.

"Tunnen Sarahin ja hänen perheensä. Jokainen seksuaalisen hyväksikäytön tapaus on kauhea, mutta hänen sieppauksensa pituus ja julmuus tekevät siitä pahimman, mitä tiedän", huomauttaa Cox.

Poliisi ei välittänyt Sarahin perheen avunpyynnöistä ja hyväksikäyttö jatkui. Poliisi kieltäytyi jopa merkitsemästä häntä kadonneeksi.

Hänen perheensä oli pakko jatkaa hänen etsimistään itse, kun tyttö ei palannut koskaan Tescon kauppareissulta.

"Poliisi jankutti, että annetaan olla muutama päivä, kyllä hän palaa. Mutta ei hän koskaan palannut", korostaa hänen äitinsä Janet.

Sarah kaapattiin viisi vuotta ennen kuin katuseksijengien nuoriin valkoisiin tyttöihin kohdistunut seksuaalisen hyväksikäytön skandaali paljastui ensimmäisen kerran vuonna 2010.

Hänen sieppauksensa osoittaa konkreettisimmillaan sen, mihin poliittisen korrektiuden kaikkialle tunkeva kulttuuri on johtanut Britanniassa. On enemmän sääntö kuin poikkeus, että poliisiviranomaiset jättävät pakistanilais-brittiläistä muslimiperinnettä edustavat jengit huomiotta.

Miksi poliisit eivät tee mitään? Koska he pelkäävät rasistin leimaa, jos he joutuisivat tutkimaan väkivaltaisten muslimien tekoja tai jopa ottamaan heidät kiinni. Samasta syystä poliisi ei reagoinut Sarahin perheenkään avunpyyntöihin.

Sarahin siepannut muslimijengi oli armoton ja yritti tehdä Sarahista täysin riippuvaisen heistä. He piilottivat hänet eri taloihin ja katkaisivat hänen yhteytensä ulkomaailmaan kieltämällä häneltä matkapuhelimen ja tietokoneen käytön. Häntä raiskattiin, hakattiin ja hänet pakotettiin nielemään voimakkaita rauhoittavia lääkkeitä päivittäin, että Sarah pysyisi "tottelevaisena".

Koettelemuksensa aikana hänelle tehtiin kahdeksan aborttia, viidessä niistä oli vastuussa sama lääkäri NHS-sairaalassa ja toiset suoritettiin laittomilla syrjäkadun klinikoilla.

Hänen oli pakko oppia Koraani arabiaksi ja puhua vain pakistanilaista urdun ja punjabin kieltä. Hänet pakotettiin käyttämään islamilaisia ​​kaapuja ja pään peittävää hijabia, hänen oli laitettava ruokaa, siivottava ja silitettävä vaatteita useita tunteja joka päivä.

Sarah kertoo vankeusvuosinaan joutuneensa Tukholma-syndrooman uhriksi, jossa vanki tuntee yhteenkuuluvuutta sortajiensa kanssa ja muodostaa emotionaalisen kiintymyksen vangitsijaan uskomalla, että heidän on tehtävä yhteistyötä selviytyäkseen. Hän loi erityisen läheisen kiintymyssuhteen jengin johtajaan, "Jerryyn".

Sarah selittää:

"Aloin uskoa Jerryn rakastavan minua, koska hän vakuutteli minulle niin. Hän väitti, että vanhempani eivät välittäneet minusta, koska englantilaiset perheet eivät huolehdi tytöistään, kuten pakistanilaiset muslimit tekevät.

"Pian tunsin, etten voinut hengittää ilman häntä. Mieleni oli kieroutunut. Olin riippuvainen hänestä ruoan, vaatteiden ja asunnon suhteen. Hän sanoi, että perheeni tapetaan, jos yrittäisin kertoa heille, missä olin tai mitä minulle oli tapahtunut."

Ja kaikki alkoi sinä syksyisenä iltapäivänä vuonna 2005, kun hän käveli Tescon ruokakauppaan muutaman minuutin päähän kodistaan, jossa hänet sitten siepattiin.

Hänen matkapuhelinsa soi ja hän vastasi siihen. Mies sanoi katselleensa häntä ja että hänellä olisi jotain annettavaa hänelle.

Ikuiseksi katumuksekseen Sarah meni sinisilmäisesti parkkipaikalle, mustan auton repsikan ovea kohti.

"Puolivälissä kolmeakymmentä oleva mies avasi oven ja pohjoista aksenttia puhuva mies käski minun tulla kyytiin. Niinpä istuuduin etupenkille kuullakseni, mitä hän halusi antaa minulle. Välittömästi hän vei minut mukanaan", Sarah kertoo.

Hän uskoo Jerryn saaneen Sarahin numeron selville, kun hän oli veljensä kanssa ottanut pikkutaksin ja hakenut pikahampurilaisateriat muutama päivä aiemmin. Sarah oli huomannut tummahiuksisen miehen mustassa autossa tuijottamassa häntä, kun he tilasivat aterioitaan.

Sarah oli antanut numeronsa pikkutaksifirmalle, jossa Jerryn ystävät työskentelivät. Hän arvelee jengin johtajan sitä kautta saaneen käsiinsä numeron.

Jerryn kaasuttaessa pois, Sarah hätääntyi. Mies laittoi kätensä tytön käteen ja sanoi, että hän huolehtisi hänestä. Sarah värisi ja kertoi hänelle, että hänen perheensä olisi raivoissaan. Siitä ei ollut mitään hyötyä.

Puolen tunnin kuluttua he saapuivat jo teollisuusalueen vieressä olevaan taloon, missä mies vaati tytön matkapuhelinta, otti pois sim-kortin ja katkaisi sen kahtia.

"Hän vei minut sisälle ja näin paljon pakistanilaisia ​​miehiä avoimessa huoneessa. Jerry opasti minut heidän ohitseen portaita ylös pikkuruiseen komeroon, jossa oli sänky ja ikkunat teipattu umpeen", hän sanoo. "Sitten hän lähti ja sulki oven."

Ensimmäisten 24 tunnin aikana hän oli yksin muutamia Jerryn vierailuja lukuun ottamatta, kun hän toi hänelle pullovettä ja vähän currya, jonka hän söi sormillaan.

"Kuulin ääniä huoneesta alapuolellani. Tiedän nyt, että nämä kaikki miehet olivat Jerryn ystäviä ja sukulaisia ja osa hänen jengiään, jotka myivät huumeita."

Toisena yönä Jerry raiskasi hänet ensimmäistä kertaa.

"Peräännyin hänestä ja pelkäsin", hän muistelee. "Tunsin itseni vihaiseksi, likaiseksi ja inhottavaksi hänen lopetettuaan."

Kun Jerry kävi Sarahin päälle, hän uskotteli pelastaneensa hänet "katuojasta, jonne hänen kaltaisensa alhaisen moraalin omaavat valkoiset tytöt kuuluvat". Se oli se sama mantra, jota seksijengit toistivat kaikille tytöille, joita he ottavat kohteikseen - niin kuin lukuisat tuomioistuinten oikeuskäsittelyt siellä täällä Britanniassa ovat paljastaneet.

Seitsemän päivän kuluttua yläkerran pienessä huoneessa ollessaan hän kuuli hälinää etuovelta. Hän tunnisti veljensä äänen, joka oli etsimässä häntä.

Veli paukutti ovea ja kun se avattiin, hän tuli sisään huutaen: "Oletko vienyt siskoni?"

Siitä seurasi kaaos ja Jerry heitti Sarahin veljen ulos, eikä päästänyt häntä yläkertaan väittäen sen olevan "yksityinen tila".

"Tällainen oli jengin pelko paikkakunnalla", Sarah huomauttaa.

Naapurit eivät yrittäneet auttaa hänen veljeään - ja hän itse oli liian peloissaan huutaakseen, sillä jengi oli vannonut tekevänsä pahaa hänen perheelleen, jos hän kertoisi heille olinpaikkansa.

"En uskaltanut huutaa, koska en halunnut veljeäni satutettavan", hän myöntää nyt.

Äskettäinen Sky TV:n tutkimus paljasti, miten seksuaalisen hyväksikäytön uhrit hiljennettiin tällä tavalla yhdessä brittikaupungissa - Telfordissa, Shropshiressä - jossa jengit on tuomittu systemaattisesti tyttöjen hyväksikäyttämisestä ja uhkaavat vahingoittaa heidän perheitään, jos he hälyttävät apua.

Ohjelmassa haastateltiin yhtä tyttöä, jonka jengin jäsen oli raiskannut aseella päähän uhaten. Uhri kertoi Skylle, että 100 eri miestä oli raiskannut hänet: "He sanoivat, että he räjäyttävät kotini ja tappaisivat äitini ja isäni, jos kerron jollekin - jopa raiskaavat äitini."

Veljen vierailun jälkeen Sarahin vanhemmat kertoivat poliisille talosta, jossa he epäilivät Sarahia pidettävän vankina. Mutta mitään ei tapahtunut.

Joka tapauksessa Sarahin sieppaajat olivat askeleen edellä.

"Päivä veljeni käynnin jälkeen, Jerry sanoi, että muutamme pois. Poliisi ei ollut tullut etsimään minua ja minut vietiin toiseen taloon", hän muistelee.

Siellä Sarah puettiin islamilaisiiin ​​vaatteisiin ja hijabiin ja jätettiin jälleen karuun yläkerran huoneeseen. Länsimaiset vaatteet, farkut ja T-paita - jotka hänellä oli ollut päällään mennessään Tescoon - otettiin pois.

Kolmen tunnin ajan joka aamu hänen täytyi valmistaa curryruokaa, siivota ja silittää jengiläisten vaatteita. Jos hän ei tehnyt niin, hänet hakattiin.

Hän sai silloin tällöin luvan lähteä talosta kahden Jerryn pojan kanssa paikalliseen myymälään.

"Minun oli pukeuduttava hijabiin, osittain jengin käskystä ja osittain piilottaakseni mustelmilla olevat kasvoni ja pääni, mihin minua oli lyöty."

Samaan aikaan Sarahin äiti Janet jatkoi epätoivoista etsintää. "Hänen isänsä ja minä olimme etsineet häntä kaksi kuukautta jo tuolloin", Sarahin äiti kertoo Daily Mailille.

"Olimme laittaneet lakkaamatta ilmoituksia. Lopulta eräs ystävä sanoi uskovan nähneensä hänet pakistanilaisten alueella. Menimme sinne joka päivä näyttämällä Sarahin valokuvaa ​​ihmisille kaupoissa ja kaduilla."

Tämän sinnikkään etsinnän aikana tapahtui yllättäen tuskallinen läheltä piti -tilanne. Jerryn pojat ja Sarah olivat supermarketissa, kun Sarah näki äitinsä, joka oli etsimässä häntä alueella.

Vaistomaisesti Sarah juoksi halaamaan äitiään.

"Äiti kysyi minulta, keitä nuoret pojat olivat", Sarah muistelee.

"Sanoin heidän olevan miehen poikia, joka oli kidnapannut minut kuukausia aiemmin."

Mutta hämmästyneet pojat työnsivät nopeasti Sarahin pois äitinsä luota, joka huusi hänelle: "Oletko pulassa?"

Sarahin äiti, Janet jatkaa: "Kun näin hänet supermarketissa, en voinut uskoa sitä. Hän oli muslimin vaatteissa. Näin hänen silmistään kauhun. Hän aneli minua, etten puhuisi mitään. Hän oli pakokauhun vallassa ja selvästi pelkäsi jengiä, jonka tiedämme pitäneen häntä vankeudessa.

"Pojat livistivät vieden hänet pois, mutta mieheni ja minä seurasimme heitä etäältä ja katsoimme tarkasti suuntaan, johon he menivät."

Siinä sekunnissa musta auto, jonka ratissa oli aasialainen mies ja Sarah kyydissä, kirskui ohi heidän seistessä kadulla.

"Näimme vaaleiden hiusten vilahtavan huivin alta, mutta siinä oli kaikki. Olimme menettäneet hänet. Sydämemme murtuivat​​", sanoo Janet. Hän ilmoitti poliisille, mitä oli tapahtunut, vain pyyhkiäkseen jälleen sen mielestään pois.

Jerryn pojat veivät Sarahin takaisin taloon ja kertoivat Jerrylle, että hänen äitinsä oli lähettyvillä.

"Hän oli raivoissaan. Hän käski minut autoonsa. Hän iski pääni kojelautaa ja ikkunaa vasten, joihin roiskui vertani", muistelee Sarah.

Sitten hän ajoi hänet äkkiä toiseen taloon, toiseen kaupunkiin.

"Uudessa kodissaan" häntä estettiin pääsemästä ulos.

Eräänä päivänä - kuin salama kirkkaalta taivaalta - Jerry ilmoitti menneensä hänen kanssaan naimisiin.

"En ollut osallistunut mihinkään seremoniaan, mutta hän näytti minulle islamilaista häätodistusta, joka oli paikallisen moskeijan imaamin allekirjoittama", hän sanoo.

Hänet huumattiin 20 mg:lla valiumia joka aamu ja Sarah jatkoi helvetillistä elämäänsä, joutuen säännöllisesti pahoinpidellyksi ja raiskatuksi.

Väistämättä hän tuli raskaaksi.

"Yhden raskaudenkeskeytyksen jälkeen minulle laitettiin kierukka, mutta Jerry vei minut takaisin sairaalaan ja poistatti sen, koska hän sanoi voivansa 'tuntea sen', kun hän raiskaa minua", Sarah kertoo.

"En saanut puhua lääkäreiden kanssa lääkärin vastaanotoilla. Minun piti kävellä 1,5 metriä hänen takanaan, pitää päätäni alhaalla ja käyttää hijabia."

Ihan kuin tämä ei olisi jo tarpeeksi kauheaa, sillä ensimmäinen abortti ei onnistunut. Viiden kuukauden ikäinen sikiö selviytyi Sarahille annettujen lääkkeiden ansiosta.

"Synnytin lähes 24 tuntia", hän sanoo silmät kyynelissä. "Pyysin apua. Yksi sairaanhoitaja lähti vain huoneesta ja sanoi, ettei hän voinut auttaa enempää."

Seuraavana päivänä hän pääsi tutkimuksiin ja vauva oli vielä elossa.

"Minut kiidätettiin leikkaussaliin, jossa he kirurgisesti suorittivat abortin. En tiedä odotinko poikaa vai tyttöä, mutta toivon, että NHS:sta kerrotaan minulle jonakin päivänä, koska en voi unohtaa sitä lasta", Sarah huokaa.

Kuinka kaikki tällainen voi tapahtua alaikäiselle tytölle nykyaikaisessa julkisessa terveydenhuollossa? Ehkä siksi, että Jerry oli niin pelottava tai koska jengin verkostolla oli lonkeronsa kaikkialla?

Entä olisiko islamilla ja poliittisella korrektiudella myös jotakin tekemistä asian kanssa?

Joka tapauksessa Sarahin raiskaukset ja abortit jatkuivat.

Yhtenä päivänä Jerry ilmoitti heidän avioliittonsa olevan ohi. Islamin sääntöjen mukaan hän toisti Sarahille kolme kertaa, että he olivat eronneet.

Sitten hänet yhtäkkiä naitettiin toiselle miehelle. "Hääpäivänään" vuonna 2012, lähes seitsemän vuotta kidnappauksen jälkeen, hän makasi huoneessaan, kun kaksi naista tuli huoneeseen kantaen läpinäkyvää muovipussia.

He ottivat punaisen mekon ja käskivät häntä pukeutumaan siihen. He sitoivat hänen hiuksensa, meikkasivat hänet ja ilmoittivat, että on kyse naimisiinmenosta.

Sarah työnnettiin alakerran juhlallisuuksiin vieraiden taputtaessa. Se oli ohi muutamassa minuutissa ja hänet määrättiin takaisin yläkertaan - nyt hänen uuden miehensä kanssa.

"Naiset olivat asettaneet terälehtiä sänkyyni muslimien perinteen mukaisesti", hän sanoo.

"Vieras mies alkoi kosketella minua joka paikkaan. Olin niin heikko, etten voinut taistella häntä vastaan. Hän raiskasi minut, kun hääjuhla oli meneillään alakerrassa."

Tämä järkyttävä episodi oli vasta lopun alkua.

Yhä uudestaan ​​hän oli yrittänyt juosta pakoon kadulle ja aina Jerry oli saanut hänet kiinni ja tuonut takaisin hakattavaksi. Mutta nyt hänen onnistui paeta.

"Kun Jerry nukkui yläkerrassa yhtenä aamuna, löysin hänen matkapuhelimensa ja soitin taksin. Otin 20 puntaa hänen farkkujensa taskusta maksaakseni taksin. Kun taksi saapui, olin islamilaisissa vaatteissa. Juoksin ulos takaportin kautta ja pyysin kuljettajaa viemään minut veljeni luokse. Taksikuski kysyi, olinko kunnossa, koska olin niin kalpea. "

Sarah oli napannut mukaansa Jerryn avioliittotodistuksen ja punaisen mekon. "Ne olivat ainoat omaisuuteni, mitä minulla oli", hän selittää.

Sarah luuli olevansa vapaa, mutta Jerryn jengi ei antanut periksi.

Sarah lähti veljensä luota kuukausi myöhemmin ja muutti eri puolelle Iso-Britanniaa kauaksi perheestään, ettei jengi uhkaisi heitä häntä suojellessaan.

Silti jengin johtaja löysi hänet laajan kontaktiverkostonsa avulla. Pakottaminen, lyömiset ja raiskaukset jatkuivat.

Vihdoinkin yhden erityisen raa'an hakkaamisen jälkeen, naapuri soitti poliisin raportoimaan perheväkivallan tapahtumasta. Sarah vietiin sairaalaan ja siellä hän alkoi kertoa poliisille olevansa vankina, jolloin aloitettiin tutkimukset kidnappauksesta, jonka tutkinta jatkuu vielä tänäänkin yli kolme vuotta myöhemmin.

Jengin vastareaktio oli tarjota hänelle 30 000 puntaa "vaitiolorahaa" - ja kun hän kieltäytyi, he murtautuivat hänen huoneistoonsa ja hakkasivat hänet uudelleen.

"Siinä vaiheessa tiesin, että tälle on saatava loppu. Aloin kertoa poliisille kaiken ja pyysin heitä suojelemaan minua", Sarah painottaa.

Jengi yritti yhä hiljentää hänet. Kuvottavinta Sarah sanoo olleen sen, että yhdessä vaiheessa muslimipoliisi oli sammuttanut nauhurin haastatellessaan häntä ja kertonut, että hän luopuu syytöksistä erästä hänen päälleen hyökännyttä vastaan - "todisteiden puuttumisen vuoksi".

"Poliisi kuului samaan yhteisöön kuin jengi, ja hän on sittemmin vangittu lapsiseksirikoksista", hän korostaa ja kuvaa samalla hyvin sitä tilannetta, miten syvälle joka yhteiskunnan tasolle islam on jo levittäytynyt Iso-Britanniassa.

Entä tänään?

Sarahin tapaus on yhä ratkaisematta, kun poliisi yrittää kerätä riittäviä todisteita syyttäjälaitokselle nostaakseen syytteet jengiä vastaan. Paronitar Cox on kehottanut Sarahia ottamaan yhteyttä Kristillisen oikeuskeskuksen asianajajiin, ja hän saa neuvontaa Mothers Against Radical Islam and Sharia -järjestöltä.

Mutta mikä uskomattominta - Sarah sanoo, ettei hän ole vieläkään täysin päässyt pakenemaan jengiä.

Hän on kertonut Daily Mailille saaneensa puhelun Jerryltä. Hän oli löytänyt jälleen Sarahin numeron, mutta onneksi ei hänen salaista osoitettaan.

"Hei valkoinen lumppu", jengin johtaja oli sanonut uhkaavasti, ennen kuin oli katkaissut puhelun.

 

Tytti Salenius la 22.09. 22:53

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Pääuutiset

blogit

Arto Luukkanen

Aatteiden alennusmyynti

ti 18.12. 21:58

Timo Vihavainen

Tapaus Solzhenitsyn

ti 18.12. 21:56

Professorin Ajatuksia

Kansalaiset korjaamaan demokratian puutteita?

ti 18.12. 21:55

Laura Huhtasaari

Toisinnäkijät

ti 18.12. 15:38

Heikki Porkka

Oulun tauti vai uusi imago?

ti 18.12. 13:05

videot