Tiivistelmä

Moni länsimaissa on viime vuosina tullut siihen loppupäätelmään, että äänestämisellä ei ole enää merkitystä ja että länsimaita hallitsee yksipuoluejärjestelmä (engl. uniparty), joka ei salli  julkista syvälle käyvää yhteiskunnallista keskustelua. Itse olen puhunut pitkään YK:n ja sen erityisjärjestöjen suosituksiin perustuvista Euroopan unionin sitoviin lakehin perustuvasta teknokraattiseen hallitsemisesta, joka muistuttaa lentokoneen automaattiohjausta.

Esittelen tässä blogissani amerikkalaisen historiaan perehtyneen vapaan journalistin ja entisen Hollywood-tuottajan Mel K:n (oikea nimi Melody Rebecca Krell) kesäkuussa julkaistun kirjan "Infiltraatio invaasion sijaan: Amerikka petettiin vuosina 1944–1954",  jonka lähtölaukauksena oli John F Kennedyn USA:n sanomalehtiyhdistyksen tilaisuudessa 1961 huhtikuussa pitämä puhe, jossa JFK paljasti syvän valtion sodan jälkeen tarkoituksella synnytetyt vaaralliset ääriviivat ja sai maksaa siitä hengellään. Kirja alkaa otteella tästä puheesta (suomennosliite blogin lopussa).

Mel K etsi kaiken, minkä hän sai käsiinsä avoimista lähteistä liittyen JFK:n em. puheeseen ja kirjoitti tarinan siitä, kuinka isänmaattomien pankkiirien johtama verkosto tuhosi läntisten valtioiden vuonna 1648 syntyneen suvereenisuuden ja kuinka nykyinen George Orwellin 1984 kirjassaan ennustama Oseania-kommunismi/fasismi eli meitä suomalaisiakin kuristava BLOBin (=syvä valtio) ylläpitämä globaalivalta pystytettiin. 

Kirjasta on tehty jo 21 000 arvostelua ja esittelyä pääosin USA:ssa, vaikka valtamedia on vaiennut kirjan. Syy kirjan suosioon USA:ssa johtuu siitä, että  USA on Suomen ja kaikkien muiden länsimaiden tavoin joutunut järjettömien globalististen politiikkojen (erityisesti avoimet rajat) uhriksi ja tämä on kenties perimmäinen syy sille, miksi Donald Trump valittiin toistamiseen presidentiksi ja miksi USA:ssa laajalti nyt uskotaan BLOBin murhanneen JFK:n ja nyt mm. Charlie Kirkin ja yrittäneen murhata Donald Trumpin ainakin kaksi kertaa.

Suomen kaltainen valtalehdistöön ja esivaltaan luottava maa on hyvin altis globaalin hallitsemisen massiivisille polykriisin (ilmastonmuutos ja luontokato) vastustamisen nimissä harjoitetun globaalin politiikan haittavaikutuksille, minkä vuoksi BLOBin sensuuri, joka ulottuu Suomeen, saattaa suomalaiset toimittajat myöhemmin historian tuomioistuimeen.

Oma veikkaukseni on, että YK:n moraalisen kompassin rooli  BLOBin verkostojohtamisessa tulee seuraavina vuosina romahtamaan suuren yleisön silmissä erityisesti YK:n avoimesti edistettyä laitonta maahanmuuttoa Suomenkin allekirjoittamilla poliittisesti sitovilla migraatio- ja tulevaisuuspakteilla. Tämä tulee lopulta taloudellisen myllerryksen myötä  murentamaan BLOBin maailmanvallan.

Maailman keskuspankkien keskuspankin BIS:n synty ja sen sodanjälkeinen pelastaminen

Suurin osa suomalaisista ei ole kuullutkaan maailman keskuspankkien keskuspankista eli Sveitsin Baselissa sijaitsevasta huomaamattomassa rakennuksessa lähellä rautatieasemaa sijaitsevasta Bank of International Settlementsistä (BIS), jonka yksityiset pankkipiirit perustivat ensimmäisen maailmansodan rauhanehtojen täytäntöönpanemiseksi.  Toisen maailmansodan aikana BIS:n johtokuntaan kuuluivat myös saksalaiset, italialaiset ja japanilaiset pankkiirit ja sitä johti sodan aikana myöhemmin Wall Streetille palannut amerikkalainen Thomas Harrington McKittrick. Jo ennen sotaa oli BIS osallistunut Natsi-Saksan Tshekkoslovakialta ryöstämän kullan siirtoihin ja säilytykseen ja myöhemmin sodan aikana BIS osallistui Saksan ryöstämien kultavarantojen siirtoihin ja säilytykseen. BIS myös osallistui ja sanoin kuvaamattomiin julmuuksiin syyllistyneiden ja orjatyötä hyödyntäneiden saksalaisten teollisuuspohattojen varantojen turvasatamasiirtoihin mm. Latinalaiseen Amerikkaan, Sveitsiin ja Ruotsiin.  

Sodan jälkeen USA:n valtiovarainministeriön selvitys esitti pankin lakkauttamista em. eettisten ongelmien vuoksi, mutta pankkien hämäräherrat saivat lännen hallitukset uskomaan, että BIS:n asemaa piti vahvistaa, kun 1944 perustettua Bretton-Woods rahajärjestelmää toimeenpantaisiin. Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki, jossa itsekin olen ollut työssä, sekä keskuspankit toimeenpanevat nyt henkitoreissaan olevaa ja dollariin reservivaluuttana nojaavaa rahajärjestelmää.

Suomen Pankin pääjohtajalla ensisijaisesti sekä tarvittaessa erikseen nimetyillä keskuspankin asiantuntijoilla ja virkamiehillä on oikeus vierailla BIS:ssä. Erittäin harvinaisissa tapauksissa Suomen valtion demokraattisesti valittu ylin johto (kuten valtiovarainministeri) voi vierailla BIS:ssä erillisen virallisen kutsun tai valtioiden välisen agendan kautta.

Heinrich Himmlerin organisoima Strasbourin Punaisen Talon kokous elokuussa 1944

SS-valtakunnan johtaja Heinrich Himmler kutsui Strasbourin Punaisen Talon kokouksen koolle elokuussa 1944. Kokouksen avasi siviiliasuun pukeutunut SS-kenraali, joka kertoi kokoukseen osallistuneille merkittävimmille saksalaisille teollisuusjohtajille, että Saksa tulee häviämään sodan ja että tämän kokouksen tarkoitus on turvata saksalaisen teollisuuspääoman ja patenttien saattaminen turvasatamiin, joista ne voitaisiin ottaa joustavasti käyttöön sodan jälkeen. Tämä - ei Marshall-apu - Mel K:n mukaan, oli ehkä tärkein syy Länsi-Saksan sodanjälkeisen talousihmeeseen ja oli vahvasti taustalla Euroopan talousintegraation alkaessa Hiili- ja Teräsunionilla.

Punaisen Talon kokous laati turvasatamasuunnitelman ja sitä toimeenpantiin mm. rahanpesulla BIS:n kautta menestyksekkäästi.

Himmler ei voinut osallistua kokoukseen, koska se oli tappion tunnustava eli defaitistinen luonteeltaan ja näin hän olisi syyllistynyt valtiopetokseen, mikäli hän olisi ollut kokouksessa. Mel K ei mainitse kirjassaan Heinrich Himmleriä, mutta kertoo siis, että kokouksen avasi siviilipukuinen SS-kenraali.

Kuuluisan Toiseen Maailmansotaan perehtynyt historijoitsija Mark Feltonin kuusiosaisen Himmlerin kuolemaa käsittelevän YouTube-sarjan mukaan Heinrich Himmler ei tehnyt itsemurhaa vaan, että brittitiedustelu murhasi hänet. Feltonilla on myös yksi YouTube-jakso Punaisen Talon kokouksesta. 

Heinrich Himmler tiesi liikaa ja hänen todistuksensa esimerkiksi myöhemmässä Nurnbergin sotarikostuomioistuimessa olisi voinut herättää ikäviä kysymyksiä.

AI:ltä saadusta vastauksesta lainaus:
"Jos Himmler olisi astunut julkisesti todistajanaitioon Nürnbergin oikeudenkäynneissä, hänen todistuksensa natsien yritysvarallisuuden siirroista – sekä niitä salaa edesauttaneista länsimaisista tahoista, pankeista ja tiedustelu-upseereista – olisi horjuttanut täysin liittoutuneiden sodanjälkeistä järjestystä."

BIS:n tarina ja Strasbourin kokous ovat kirjan perustana ja Mel K palaa niihin aina epilogia myöden.

Isänmaattomien toimijoiden verkostomalli saatettiin valmiiksi vuosina 1944-1954

"Rakkaalla" ei enää kovin salaisella lapsella eli BLOBilla tai Deep Statella on monta eri nimeä. BLOB oli 1950-luvun suosittu sarjakuvahahmo ja sitä käytetään huumorimielessä nimityksenä meitä hallitsevasta oligarkkien johtamasta maailmanhallituksesta. Mel K omistaa kirjassaan yhden luvun, jossa hän nimeää BLOBin "Sametti-imperiumiksi", joka saa innoituksensa CIA:n ja sen siviiliorganisaatioiden kuten National Endowment for Democracy tehtailemista lukemattomista samettivallankumouksista ympäri maailmaa. Mel K käyttää YouTube haastatteluissa nimitystä pankkikartelli tai kirjassaan esimerkiksi Security State nimitystä. Myös käsite Epstein Class on ollut esillä, sillä se kuvaa rahamaailman ja tiedusteluelinten saumatonta yhteistyötä meidän brutaalissa hallitsemisessa.

Keskeisiä verkoston toimijoita alunperin ovat olleet Rockefeller, Carnagie ja Fordin säätiöt, jotka ovat toimineet YK:lle yhteistyössä akateemisen maailman kanssa tuotetun ja syötetyn tarinan tai narratiivin uskottavina kertojina.  YK:n ja sen erityisjärjestöjen roolina tässä verkostossa on ollut toimia moraalisena kompassina ja välittää em. filantrooppisen säätiöiden ideologista sisältöä, jotka lopulta YK:n suositusten välityksellä on saatu kirjattua YK:n jäsenvaltioiden lainsäädäntöön mm. opetuksen saralla (UNESCO) tai terveydenhuollon (WHO) saralla.

Suuyritysten roolina on ollut toimia yhteistyössä yli  kansallisilla mandaateilla toimivien tiedusteluelinten (mm. anglosaksisten maiden Five eyes yhteistyö) kanssa luonnonvarojen ryöstöretkillä (nyt esim. Ukrainassa kirj.) ympäri maailmaa pankkien ottaessa nämä ryöstetyt luonnonvarat lainotusten vakuudeksi.

NATO:n ja transatlanttisten ulkopolitiikan ajatushautomoiden roolina on ollut tarvittaessa tukea sotilaallisesti pääasiassa BLOBin "pehmeään" vaikuttamiseen ja vahvaan dollariin tukeutuvaa salavaikuttamisen samettivallankumouspolitiikkaa. 

Suuryritysten ottaminen osaksi valtioiden johtamista (ns. private partnership) on nyt EU:ssa varmistettu "vastuullisuus"lainsäädännöllä 2010-2020-luvuilla ilman että poliitikot ymmärsivät, mitä tuli tehtyä. Tätä alunperin Italian fasisteilta kopioitua mallia on kutsuttu akateemisessa kirjallisuudessa myös korporaatiofasismiksi.  

Mel K:n mukaan mitään varsinaista salaliittoa ei ole on vain yhteinen vääjäämättömänä pidetty päämäärä. Tosin alla olevassa liitteessä JFK käyttää sanaa salaliitto.

"Vakauden turvaaminen ensisijaista ja poliitikot pidettävä ulkona BLOBista" 

Historiallisesti tärkeimmät BLOBin alulle laittaneet verkostotoimijat olivat CIA:n pääjohtajaksi noussut Allen Dulles ja hänen veljensä John Foster Dulles, jotka ankkuroituivat tiedustelumaailmaan Wall Streetin kautta. Allen Dulles vietti koko sodan ajan Bernissä Sveitsissä ja oli siellä tärkeänä USA:n 1945 lakkautetun OSS tiedusteluelimen keskeisenä toimijana mm. Saksaan kohdistuneessa tiedustelussa. 

Presidentti John F Kennedy erotti Allen Dullesin CIA:n pääjohtajan paikalta Kuuban Sikojen Lahden epäonnistuneen hyökkäyksen jälkeen 1961. 

Mel K:n mukaan dullesien tapaisten globaalihallitusta pystyttäneiden toimijoiden johtoajatuksena oli se, että maailma ajautuu taas kaaokseen ja suursotaan, joten poliitikot pitää pitää poissa häiritsemästä heitä, kun he turvaavat globaalin jatkuvuuden ja rauhan.  JFK:n murhan jälkeen 1962 presidentti Lyndon Johnson nimitti Allen Dullesin Warren komissioon, jossa hän aktiivisesti tuki johtopäätöstä, että Lee Harvey Oswald toimi yksin murhatessaan JFK:n. USA:ssa tänään epäillään laajalti virallista totuutta JFK:n murhan tutkinnan loppupäätelmästä.

En lähde tässä yksityiskohtaisesti kuvaamaan kaikkea epäeettistä, johon BLOB vakaumuksessaan piti välttämättömänä erityisesti Neuvostoliiton patoamiseksi Kylmän sodan aikana. Näitä operaatioita oli Paper Clip (saksalaisten tiedemiesten rekrytointi avaruus- ja sotaohjelmiin) tai Gladio (salainen monien NATO-maiden selustoihin sijoitettavat asevarastot) tai epäeettiset psykologiset massavaikuttamisohjelmat, joihin meidän epäeettinen valtamedia viestinnässään tukeutuu.

"Sametti-imperium" mursi valtioiden suvereenisuuden 2000-luvun vaihteeseen mennessä

Vuoteen 1954 mennessä BLOB oli luonut prosessit ja instituutiot, joilla valtioilta vietäisiin suvereenisuus. Se oli aikaa, jolloin vauraus nousi ennen näkemättömällä tavalla ja vallitsi optimismi tulevaisuudesta. Suurella yleisöllä ei ollut hajuakaan, mitä kulisseissa tapahtui. Siihen kuului mm. taustavaikuttaminen YK:n perustamisessa pitäen mielessä, että Kansojen liitto oli liikaa viehättynyt valtioiden suvereenisuudesta. Rockefellerien tontinlahjoitusta YK:lle New Yorkissa pidettiin aikoinaan suurena filantrooppisena merkkipaaluna, kun tosiasiassa se oli alkulaukaus suuryritysten ja hallitusten yhteistyölle eli korporaatiofasismin nousulle.

Seuraavien vuosikymmenien aikana talouduellinen koordinointi varmisti taloudellisen johdonmukaisuuden. Yritysten yhdentyminen loi teollista keskinäisriippuvuutta. Ylikansalliset elimet - erityisesti YK ja Euroopassa syntyvä poliittinen ja taloudellinen integraatio - huolehtivat globaalien normien leviämisestä. Säätiöt puolestaan varmistivat, että älymystö omaksui järjestelmän logiikan, ennen kuin kukaan ehti edes kyseenalaistaa sitä. Näin globaalivallan ääriviivat alkoivat vasta 2000-luvun alkuun mennessä pilkottaa vielä harvoille ja 2020-luvulla sietämättömiin mittoihin kasvanut "teknokraattinen" alistava helvetti, jota joudutti Mel K:n mukaan merkittävästi laillisuutta murentaneen digitaalisen teknologian kehitys, ääriviivat alkoivat tulla yhä useammalle selviksi.

Sametti-imperiumin nerokkuus piili siinä, että se teki vallasta riittävän lempeän omaksuttavaksi ja riittävän näkymättömän kiellettäväksi. 

Pikkuhiljaa kiihtyen valtaa siirrettiin tietoisesti demokraattisen vallan ulottumattomiin kehityspankkeihin, sitovien kv-sopimusten virastoihin, filantrooppisiin järjestöihin, tiedustelualliansseille, monikansallisten yritysten hallitusten kokoushuoneisiin, akateemisiin neuvostoihin, Euroopan unionin komissioon ja immuniteetin omaaviin YK:n elimiin. Aina kun olen mennyt YK:n erityisjärjestöihin tai Maailmanpankkiin ensin on ilmoittauduttava YK:n poliisille, jolla on turvallisuustoimivalta suvereenin valtion sisällä.

Valta on siirretty demokraattisen kontrollin ulottumattomissa olevalle teknokraattieliitille. Mel K arvostelee ankarasti kirjassa sitä, että YK:lle ja sen erityisjärjestöille annettiin suvereenisuus, joka estää YK:n kaikkien rikkomusten tutkinnan ja seuraukset.

Mailman valtaa uskottiin tarvittavan johtamaan kuin yhtä yksittäistä systeemiä.

Kuvaan seuraavaksi pari herkkupalaa kirjasta ja sitten arvioin kirjan sisältöä mm. omien kansainvälisten asiaan liittyvien kirjoitusteni pohjalta sekä nykyisen maailmanpoliittisen tilanteen osalta. 

Värivallankumousten isä George Kennan vuonna 1950: "Loin Frankensteinin hirviön"

Toisen Maailmansodan jälkeen USA:n ulkopolitiikan realistisen koulukunnan merkittävin edustaja George Kennan sai kaksi vuotta presidentti mm. Harry Trumanille lähettämän kuuluisan 8000 sanan Neuvostoliiton patoamissähkeen jälkeen vuonna 1948 toimeksiannon. Toimeksiannossa häntä pyydettiin USA:n ulkoministeriön ensimmäisenä ulkopolitiikan suunnittelujohtajana laatimaan ohjeet (Policy Planning Study 23) operatiivisesta salaisesta vaikuttamisesta. Jo vuonna 1950 hän oli ollut kauhuissaan siitä, että hän oli luonut "Frankensteinin hirviön" ja pyhitti seuraavat 50 vuotta elämästään tämän laittoman värivallankumouksia (mm. Ukrainan Maidan kirj.) tehtailevan BLOBin verkosto-osien erityisesti CIA:n, mutta myös esim. National Endowment for Democracyn toimien kritisoimiseen. George Kennan oli jyrkästi NATO:n itälaajenemista vastaan. Hän kuoli 101 vuotiaana vuonna 2005. 

Vaimollani oli - kiitos tulevan pääministerin Paavo Lipposen - mahdollisuus työskennellä harjoittelijana Venäjän tutkimusta harjoittavassa Kennan instituutissa Washington DC:ssä vuosina 1991-1993, kun itse opiskelin epidemiologian maisteriksi Johns Hopkins School of Hygiene and Public Health'ssä. 

James Burnhamin kirja Managerial Revolution oli George Orwellille 1984 kirjan esikuva

Ehkä huikein yksityiskohta Mel K:n kirjassa on Leo Trotskin kanssa tiivistä yhteistyötä tehneen James Burnhamin 1941 julkaistu kirja "Managerial Revolution" ja sen kammottavat seuraukset. Tässä kirjassaan Burnham teki 180 asteen käännöksen ajattelussaan 1940 väkivaltaisesti kuolleeseen oppi-isään ja ennusti, että kommunismi ja kapitalismi  ovat yhdistymässä sellaiseksi yhteiskunnaksi, joissa omistajat ja työläiset eivät olleet valtaapitäviä, vaan hallintoteknokraatit eli kirjassa ennustettiin meidän tuleva kehitys ja nykyisen teknokraattisen globalistisen helvetin synty. Kirja oli bestselleri molemmin puolin Atlanttia ja George Orwell kommentoi sitä useissa esseissään ja kertoi sen olleen dystooppisen Oseania kommunismin synnyn ennustaneen 1984 kirjansa esikuva.

Mel K:n mukaan sen sijaan, että kirja olisi otettu varoituksena politiikkojen suunnittelijoille Washington DC:ssä George Orwellin tapaan, siitä tuli globaalin suunnittelun ohjenuora. Vuonna 1949 Burnham konsultoi vastaperustetun CIA:n politiikkakoordinaatio-osastoa ja antoi ohjeita, joilla taistella Neuvostoliittoa vastaan. Yhtenä politiikkatavoitteena oli "kuinka muokata kulttuurista ja akateemista ympäristöä siten, että länsimainen liberaali hallintotapa näyttäytyy rationaalisen ajattelun luonnollisena lopputuloksena". Tässä kohdin ei voi muuta kuin SUURpäivitellä sitä tyhmyyttä, joka paistaa globalismiin sitoutuneiden wokepoliitikkojen infantiilin vapauden vastaisen maailmankuvan harhaluuloisuudesta sen sijaan, että heidän ajattelunsa ja maailmankuvansa olisi oikeasti "rationaalisen ajattelun luonnollinen lopputulos". Asiaan kuului, että James Burnhamin CIA tausta häivytettiin ja hänet nostettiin merkittävän konservatiivisen National Review'n päätoimittajaksi 1955 ja historiallisen perversion huipentumana presidentti Ronald Reagan myönsi hänelle presidentillisen Vapauden mitalin. 

Pohdinta

Perinteiset sanomalehdet ja akateemiset aikakausjulkaisut eivät ole arvostelleet Mel K:n kirjaa "Infiltraatio invaasion sijaan: Amerikka petettiin vuosina 1944–1954", eli kirja on BLOBille vaarallinen. Tämä kaikki todistaa jälleen sen, että BLOB omistaa ja hallitsee maailman valtamediat myös Suomessa ja että Suomenkin valtamedian toimittajat on meidän tavallisten suomalaisten sortajia ja orjuuttajia. Tämä on erityisen vaarallista Suomen kaltaiselle valtamediaan ja esivaltaan luottavalle maalle, koska "polykriisin" vastustamisen ja ihmisoikeuksien nimissä toteutettavat globaalipolitiikat ovat taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti tuhoisia. 

Valtamedian sensuurista huolimatta kirjasta on kirjoitettu jo 21 000 kirja-arvostelua ja -esittelyä internettiin, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kirjaa on jo nyt myyty 1-2 miljoonaa kappaletta, koska normaalisti 1-2% lukijoista kirjoittaa kirja-arvion. Mel K on ollut ainakin viidessä prominentissa podcastissä haastatteluissa kirjan johdosta ja hän itse levittää podcastiaan The Mel K Show’ta laajassa verkostossa, joka kattaa merkittäviä vaihtoehtoisia sekä valtavirran video- ja audioalustoja.

Kirjan ajatusten kantavuutta USA:n nykyhallinnossa kuvastaa se, että Yhdysvallat on Donald Trumpin toisella kaudella käyttäytynyt YK:n erityisjärjestöjen kokouksissa hyvin aggressiivisella tavalla BLOBin pyrkimyksiä vastaan ja esimerkiksi USA on irtaumassa Maailman Terveysjärjestöstä ja USA on vähentänyt radikaalisti rahoitusta YK:lle ja vaatii siellä tehtävän radikaaleja uudistuksia.

Mel K ei mainitse Ukrainan sotaa ja Ukrainan ensimmäistä BLOBin epäonnistunutta 2004 samettivallankumousta eikä toista onnistunutta 2014 samettivallankumousta (Maidan), mutta Mel K tekee selväksi kriittisen suhtautumisensa BLOBin harjoittamaan samettivallankumouspolitiikkaan. Näin lukijalle käy epäsuorasti selväksi, että BLOB käy Ukrainan avulla sotaa suvereenia Venäjää vastaan horjuttaakseen sitä.  Donald Trumpin hallinnon rooli on tässä epäselvä, koska sillä on toisaalta sukset ristissä BLOBia todellisuudessa vuosikymmeniä USA:n asevoimalla valtaa käyttäneen johtaneen Britti-imperiumin tärkeimmän toimijan eli Lontoon Cityn kanssa ja toisaalta Trump on vaalilupausten vastaisesti osallisena erittäin epäviisaaseen sotaan Irania vastaan ja on ulkoministeri Marco Rubion suulla vannonut solidaarisuutta Ukrainalle.

Monet huomijoitsijat (erityisesti Promethean Action) ovat sitä mieltä, että Trump vie lopullisesti USA:n 1776 alkaneen irtautumisen Isosta Britanniasta loppuun.

Mel K korostaa läpi kirjan, että erilaisissa BLOBin hallitsemissa instituutioissa työskentely on pitkälti epäpoliittista teknokrattista puurtamista, mutta samaan hengenvetoon Mel K:n mukaan oligarkkien filantrooppisten säätiöiden ohjattua kansainvälistä keskustelua mm. edistämällä sitovien kansainvälisten sopimusten syntyä yksi toisensa perään, tämä lopulta päätti läntisten maiden - mukaan lukien USA - suvereeniuden. Valtioiden suvereenisuus syntyi valtio-opillisena käsitteenä 30-vuotisen sodan päättäneen Westfalenin 1648 rauhan myötä.

Mel K ei kuvaa 1960-luvun lopulta alkanutta BLOBin piirissä teosofiaan ja esoteriaan - ei tieteeseen - nojaavan uusmalthusilaisen maailmankuvan nousua, jota olen kirjoituksissani korostanut ja joiden paikkaansapitävyys tuli todistettua Pariisin olympialaisten avajaisissa ja Epstein paljastusten myötä. Tämä narratiivi on johtanut mm. lännen valtapiiriin kuuluvissa maissa energiainfrastruktuurin ja maatalouden tuhontaan. Lähes kaikilla osa-alueilla täysin järjetön BLOBin avoimiin rajoihin ja ihmisoikeuksien korostamisen ja ilmastonmuutoksen ja luontokadon vastustamiseen liittyvä poliittinen ohjaus suistavat läntisiä yhteiskuntia kuilun reunalle tilanteessa, jossa entisten läntisten suvereenien maiden hallituksista on tullut vailla valtaa olevia postikonttoreita.

Mel K ottaa esiin kirjan lopulla 101 vuotiaana 2017 kuolleen multimiljardööri David Rockefellerin erityisen roolin suvereeneja valtioita tuhoavan subversiivisen infiltraation edistäjänä. Mel K: "Hänen hoitamansa instituutiot – BIS:n koordinointimekanismit, IMF:n lainanantopuitteet, hänen perustamat Council on Foreign Relations ja transatlanttisen eliittiyhteistyön edistämiseen tähtäävä Trilateraalikomissio – olivat tuolloin kietoutuneet niin tiiviisti osaksi globaalia hallintoa koskeviin oletuksiin että niiden auktoriteetin kyseenalaistaminen tuntui useimmista päättäjistä samalta kuin huonekalujen kyseenalaistaminen." 

Eläköitynyt YLE:n ahne ja paha toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila on yhä edelleen Trilateraalikomission jäsen ilman mitään demokraattista mandaattia. Rockefeller oli syvästi vakuuttunut siitä, että maailma tarvitsee demokratian sijasta asiantuntijoita ratkomaan globaaleja ongelmia siis matalan IQ:n merjayläanttiloita. Suomessa - kuten ei muissakaan läntisissä maissa - ei saa käydä valtamediassa kriittistä keskustelua kärkipoliitikkojen yhteyksistä BLOBin toimijoihin ja sen poliittisiin hankkeisiin, eivätkä toimittajat saa uutisoida päättömimmistä BLOBin toimijoiden tekosista kuten Klaus Schwabin 2016 Sveitsin TV:lle antamasta haastattelusta, jossa hän kertoo meidän tavisten aivoihin asennettavista implanteista, jotka kytketään internettiin, jonka kautta hän ohjailee tavisten mielialoja. Suomessa saadaan lähinnä ihastella iltapäivälehdistä tyhjäntärkeiden matalan IQ:n omaavien globaalihempukoiden sannamarinien ja elinavaltosten huikeita kontakteja maailman eliittiin ja sen instituutioihin.

Minulle on aika tavalla mysteeri, miksi läntisten maiden punavihreä vasemmisto meni BLOBin kelkkaan, kun vielä 20 vuotta sitten se marssi valkohaalarit etunenässä rahavaltaa vastaan Wall Streetillä. Itse en ole paljoa enempää syitä löytänyt kuin, että identiteettipolitiikan omaksumisen myötä myös luonto on koettu olevan valkoisen heteromiehen sorron kohde. Uskoisin Sosialistisen Internationaalin olleen tärkeä toimija BLOBin integroidessa punavihreää vasemmistoa osaksi kansallisvaltioiden nujertamisprojektia ja pahaa "äärioikeistolaista" kansallisuusaatetta vastaan ja näin shampanjasosialistien on ollut helppo samaistua YK:n ja Maailman Talousfoorumin globalistiseen maailmanpelastusoppiin.

Mel K on sitä mieltä, että maailma tarvitsee yhteistyötä. Hänen mukaansa Maailmanlaajuinen hallinto ei kuitenkaan ole kohtalon sanelemaa. 1940-luvun arkkitehdit yhdistivät nämä kaksi ajatusta toisiinsa uskoen, että ihmiskuntaa voitaisiin suojella vain instituutioilla, jotka on eristetty äänestäjäkunnan tunnekuohuista ja että on luonnollista, että vaadimme valtioiden suvereniteettia takaisin. Hän ottaa esiin Thomas Jeffersonin, Charles de Gaullen, George Washingtonin ja Abraham Lincolnin valtioiden suvereniteettia puolustavat maksiimit. Erityisesti hän on mieltynyt George Washingtonin "ulkomaisen vaikutusvallan salakavista juonista" ja Abraham Lincolnin näkemyksestä hallinnosta kansan tahdon ilmentymänä. Mel K korostaa, että vallan legitimiteetti nousee pohjalta ei huipulta.

Oma veikkaukseni on, että aiemmin varjoissa tai aluksi pilkkopimeässä toiminut maailman salainen verkostohallitus tulee kompastumaan lopulta siihen, että YK:n hallitusten ohjaus, jolle BLOB sopi moraalisen kompassin roolin, paljastuu YK:n edistämän avointen rajojen politiikan myötä lopulta hirviöksi erityisesti tarkoituksellisen muslimi-invaastion kohteena Euroopassa. Muistettakoon, että YK:n nomenklatuurasta puuttuu sana laiton maahantulo ja että se ilmaistaan esimerkiksi Suomenkin globalistipresidenttimme Alexander Stubbin johdolla poliittisesti hyväksymässä YK:n tulevaisuuspakteissa käsitteellä epäsäännöllinen maahanmuutto (irregular migration). Myös YK:n Agenda 2030 esoteeriseen luontopanteismiin pohjaavat mielettömyydet kuten lännen energiainfrastruktuurin tuhoaminen vievät lopulta pohjan YK:n moraalisen kompassin roolilta suuren yleisön silmissä.

Mel K suvereenien maiden rajoista: 

"Rajat – jotka olivat aiemmin olleet ihmiskunnan sivilisaation määrittävä piirre – muuttuivat hallinnollisiksi hankaluuksiksi; ne olivat jäänteitä aikakaudelta, joka oli jäänyt liian ahtaaksi ydinaseille, maailmanlaajuiselle rahoitusjärjestelmälle ja välittömälle viestinnälle. Sodanjälkeisen järjestelmän suunnittelijat eivät pitäneet globalisaatiota aatteena vaan väistämättömyytenä – luonnollisena päätepisteenä niille järjestelmille, jotka he olivat itse käynnistäneet."

Sen verran päivän politiikkaan, että tekee kipeätä katsoa, kun meillä on globalistinen karikatyyripresidentti holtittominen ulkopoliittisine lausuntoineen. 

Liite

"Sillä meitä vastustaa ympäri maailmaa monoliittinen ja armoton salaliitto, joka ensisijaisesti nojaa salaisiin keinoihin vaikutuspiirinsä laajentamiseksi – soluttautumiseen hyökkäyksen sijaan, kumoukselliseen toimintaan vaalien sijaan, pelotteluun vapaan valinnan sijaan, öisiin sissi-iskuihin armeijoiden sijaan päivällä. Se on järjestelmä, joka on värvännyt valtavat inhimilliset ja aineelliset resurssit tiiviisti kudotun, erittäin tehokkaan koneiston rakentamiseen, joka yhdistää sotilaalliset, diplomaattiset, tiedustelu-, taloudelliset, tieteelliset ja poliittiset operaatiot.

Sen valmistelut salataan, niitä ei julkaista. Sen virheet haudataan, niitä ei otsikoida. Sen toisinajattelijat vaiennetaan, niitä ei ylistetä. Menoja ei kyseenalaisteta, huhuja ei julkaista, salaisuuksia ei paljasteta."

Ote presidentti John F Kennedyn puheesta American Newspaper Publishers Association -järjestölle Waldorf-Astoria-hotellissa New Yorkissa 17. huhtikuuta 1961