Euroopan unioni etenee kohti eurooppalaista supervaltiota

"EU on lumedemokratiaa"

Ulkomaat ti 09.07.2019 22:32

Poliittiset nimitykset, jotka Euroopan parlamentin on hyväksyttävä, antoivat selkeän viestin siitä, että EU-myönteisillä vallanpitäjillä ei ole aikomustakaan hidastaa sen armotonta marssia kohti eurooppalaista supervaltiota, "Euroopan Yhdysvaltoja" huolimatta EU-vastaisten tunteiden jyrkästä kasvusta koko mantereella.

Näin kirjoittaa vanhempi tutkija Soeren Kern Gatestone -instituutin tuoreessa artikkelissaan "Euroopan unioni: kohti eurooppalaista supervaltiota" ja kuvaa lyhyesti, miltä EU näyttää neljän juuri nimitetyn henkilön - Euroopan komission puheenjohtajan, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja EKP:n pääjohtajan - ja heidän asemansa osalta seuraavat viisi vuotta, joka alkaa 1. marraskuuta.

Viikkoja kestäneiden kiihkeiden kabinettikiistelyjen jälkeen Euroopan johtajat nimittivät heinäkuun 2. päivänä neljä federalistia vastaamaan Euroopan unionin huippuviroista.

Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen on merkittävän EU-virkamiehen tytär ja hänet on nimitetty Jean-Claude Junckerin tilalle Euroopan komission seuraavaksi puheenjohtajaksi. Von der Leyen (CDU) oli kompromissipäätös, kun kriitikot hylkäsivät Ranskan presidentti Emmanuel Macronin johdolla Saksan liittokansleri Angela Merkelin suosikin, Manfred Weberin ehdokkuuden.

Macron oli ollut alankomaalaisen sosiaalidemokraatin, Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansin ehdokkuuden puolella. Visegrád-ryhmä - Tšekin tasavalta, Unkari, Puola ja Slovakia - ei kuitenkaan hyväksynyt Timmermansia, koska hän on kritisoinut usein niiden suhtautumista ​​massamaahanmuuttoon ja oikeuslaitoksen uudistuksiin.

Von der Leyen on vaatinut eurooppalaisen supervaltion luomista.

"Tavoitteenani on Euroopan Yhdysvallat, sellaisten liittovaltioiden mallin mukaisesti kuten esimerkiksi Sveitsi, Saksa tai Yhdysvallat", hän sanoi Der Spiegelin haastattelussa. Hän on myös peräänkuuluttanut eurooppalaisen armeijan perustamista.

Von der Leyeniä on kuitenkin arvosteltu ankarasti sekä hänen kotimaassaan että ulkomailla hänen toiminnastaan Saksan puolustusministerinä. Parlamentin puolustusvoimien komissaarin, Hans-Peter Bartelsin mukaan Von der Leyenin toimikauden aikana Saksan armeija on heikentynyt budjettileikkausten ja huonon hallinnon takia.

Muutama päivä ennen kuin von der Leyen nimitettiin EU:n huippuvirkaan, puolustusministerinä liittokansleri Helmut Kohlin aikana toiminut Rupert Scholz kirjoitti:

"Bundeswehrin (Saksan armeijan) tila on katastrofaalinen. Liittotasavallan koko puolustuskyky kärsii, mikä on täysin vastuutonta."

Müncheniläisessä Süddeutsche Zeitung -sanomalehdessä kommentaattori Stefan Ulrich oli sitä mieltä, että von der Leyen on "kelvoton" valinta:

"Von der Leyen on sopimaton, koska kuuden puolustusministerivuotensa jälkeen Bundeswehr on edelleen surkeassa tilassa. Hänen olisi pitänyt erota jo kauan sitten."

Maaliskuussa 2016 von der Leyenin tohtoriväitöskirja oli selvitettävänä koskien mahdollisia plagiointiväitteitä. Syyskuussa 2015 Der Spiegel kertoi, että hänen 62-sivuisesta väitöskirjastaan löytyi 27 sivua, yli 40 prosenttia ilman lupaa lainattua tekstiä. Hannoverin lääketieteellisen yliopiston puheenjohtaja Christopher Baum totesi kuitenkin, että vaikka von der Leyenin väitöskirja sisälsi plagioitua materiaalia, koulu oli hänen arvonimensä peruuttamista vastaan, koska siinä ei ollut kyse tarkoituksellisesta huijauksesta ja hän näin ollen saa pitää tohtorintutkintonsa.

"Kyse on virheestä, ei rikkomuksesta", Christopher Baum muotoili.

Berliinin syyttäjänvirasto tutkii parhaillaan von der Leyeniä sukulaisten suosimisesta, jotka koskevat satojen miljoonien eurojen sopimusten jakamista ulkopuolisille konsulteille. Yksi tällainen yritys on McKinsey & Company, jossa hänen poikansa David toimii osakkaana.

Entinen Euroopan parlamentin puhemies (2012–2017) Martin Schulz twiittasi 2. heinäkuuta:

"Von der Leyen on heikoin ministerimme. Se ilmeisesti riittää päästäkseen komission puheenjohtajaksi."

Heinäkuun 4. päivänä julkaistussa Deutschlandtrend-tutkimuksessa todettiin, että 56 prosenttia saksalaisista ei pidä von der Leyeniä hyvänä valintana johtamaan Euroopan komissiota; 33 prosentin mielestä hän sen sijaan vaikuttaa sopivalta tehtävään.

Euroopan parlamentti äänestää hänen nimityksestään Strasbourgissa 16. heinäkuuta. Mikäli hänet hyväksytään, hän ottaa hoitaakseen Jean-Claude Junckerin tehtävän 1. marraskuuta.

Myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan virkaan, puolalaisen Donald Tuskin seuraajaksi, on nimitetty merkittävän EU-virkamiehen poika, Belgian pääministeri Charles Michel.

Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n yleisen poliittisen suunnan ja painopisteet. Eurooppa-neuvoston jäsenet ovat EU:n 28 jäsenvaltion valtion- tai hallitusten päämiehet, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Euroopan komission puheenjohtaja.

Michelistä tuli Belgian nuorin pääministeri vuonna 2014 38-vuotiaana. Joulukuussa 2018 hän joutui jättämään eropyyntönsä Belgian kuningas Philippe'lle hävittyään epäluottamuslauseen, joka koski hänen tukeaan YK:n maailmanlaajuiselle sopimukselle "turvallisesta, laillisesta ja toimivasta" maahanmuutosta.

Surullisen kuuluisassa GCM-sopimuksessa julistettiin maahanmuuttajille perusoikeudet, ja jossa kriitikoiden mukaan laillisen ja laittoman maahanmuuton välinen raja tietoisesti hämärretään.

YK:n maahanmuuttosopimus aiheutti ongelmia useissa muissa Euroopan maissa, joista osa vetäytyi sopimuksesta, kun taas toiset keksivät lisää "selityksiä" vakuuttamaan poliittiset kumppanit tukemaan sitä. Belgia oli ainoa maa, jossa sopimus johti hallituksen romahtamiseen.

Se mitä seuraavaksi on luvassa YK:n GCM-siirtolaissopimuksen saralla, kannattaa lukea asianajaja ja poliittinen analyytikko Judith Bergmanin kirjoittamasta, 28. kesäkuuta Gatestone -instituutin julkaisemasta artikkelista.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan virkaa havitteleva Belgian pääministeri Charles Michel on sanonut, että maahanmuuton taakanjakoa vastustavien Itä-Euroopan maiden pitäisi menettää joitakin EU-oikeuksistaan.

"Euroopan unioni ei ole pelkästään pankkiautomaatti, kun tarvitaan tukea. Yhteistyö tarkoittaa solidaarisuutta ja vastuullisuutta", hän totesi jo joulukuussa 2017.

Michel kannattaa vahvasti Iranin ydinsopimusta, joka tunnetaan virallisesti nimellä yhteinen kattava toimintasuunnitelma (JCPOA). Hän on arvostellut Trumpin hallintoa sopimuksesta irtautumisesta:

"Ei #Iranin sopimukselle tarkoittaa enemmän epävakautta tai sotaa Lähi-idässä. Minusta on erittäin valitettavaa @realDonaldTrumpin vetäytyminen #JCPOA:sta. EU:n ja sen kansainvälisten kumppaneiden on ylläpidettävä sitoutumista ja Iranin on edelleen noudatettava velvoitteitaan."

Michel on myös tuominnut Trumpin hallinnon sen tunnustettua Jerusalem Israelin pääkaupungiksi:

"Tiedämme, että Israelissa ja Palestiinassa vallitsevat jännitteet ruokkivat vihaa ja väkivaltaa, joka aistitaan kaikkialla maailmassa. Siksi olemme yksiselitteisesti tuominneet Donald Trumpin lausunnon. Se oli bensaa liekkeihin."

Italialainen vasemmistopoliitikko, maan entinen ulkoministeri ja aiemmin kommunistisen puolueen jäsenenä toiminut "naisten oikeuksista puhuva" feministi Federica Mogherini muistetaan muun muassa hänen liehakoinnistaan väkivaltaisten islamistijohtajien kanssa, nöyrästä suhtautumisesta islamilaiseen määräykseen pitää pakollista hijabia päässään hymy huulillaan Iranissa ja selfieiden ottamisesta islamilaista sharia-lakia toteuttavien hallitusten edustajien kanssa.

Hänen tilalleen Euroopan Unionin ulkopoliittiseksi johtajaksi, ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaksi edustajaksi on nimitetty Espanjan ulkoministeri Josep Borrell, joka on toiminut Euroopan parlamentin puhemiehenä vuosina 2004–2007.

Kuten Mogherini, myös Borrell on tunnettu Iranin mullahien tukija, ja saattaa joutua törmäyskurssille Yhdysvaltojen ja Israelin kanssa Teheranin kanssa tehdyn ydinsopimuksen yhteydessä.

Helmikuun 19. päivänä Politicon haastattelussa sosialisti Borrell ilmoitti, että Israelin olisi elettävä Iranin ydinpommin eksistentiaalisen uhkan kanssa:

"Amerikkalaiset päättivät perua [Iranin ydinsopimuksen] yksipuolisesti, koska he tekevät asioita ilman minkäänlaista ennaltakuulemista ilman huolta siitä, millaisia ​​etuja eurooppalaisille siitä on. Meillä on omat mahdollisuutemme, etumme ja strategiamme, ja jatkamme yhteistyötä Iranin kanssa. Se olisi aika huono juttu, jos se kehittää ydinasetta.... Iran haluaa hävittää Israelin; siinä ei ole mitään uutta. Teidän täytyy elää sen kanssa."

11. helmikuuta Borrell juhlisti Iranin vallankumouksen 40. vuosipäivää ylistämällä naisten saavutuksia maassa Ayatollah Ruhollah Khomeinin päästyä valtaan vuonna 1979.

Iranin naisten oikeuksia ja asemaa on itse asiassa rajoitettu voimakkaasti islamilaisen vallankumouksen jälkeen!

Twitterissä Borrell kannusti myös Iranin hallintoa odottelemaan Amerikan ​​seuraamuksia, jos Yhdysvaltain presidentti Donald J. Trumpia ei valitakaan uudelleen vuonna 2020.

Toukokuussa 2019 Espanjan merivoimien fregatti Méndez Núñez päätettiin vetää pois USS Abraham Lincolnin johtamasta taisteluosastosta Lähi-idästä Washingtonin ja Teheranin välisten kasvavien jännitteiden vuoksi.

Niin ikään toukokuussa 2019 Borrell syytti Yhdysvaltoja toimimisesta kuin "lännen cowboy" sen jälkeen, kun Trumpin hallinto tunnusti Venezuelan kansalliskokouksen presidentin Juan Guaidón maan väliaikaiseksi presidentiksi.

Borrell sanoi, että Espanja "torjuu edelleen paineita, jotka rajoittavat sotilaallisia väliintuloja" syöstä Venezuelan presidentti Nicolás Maduro vallasta. Espanjan sosialistipuolueella on pitkä perinne marxilaisten ​​vallankumouksellisten johtajien, kuten Maduron ja hänen edeltäjänsä Hugo Chávezin, puolustamisesta.

Marraskuussa 2018 Borrell selitti, miksi Yhdysvallat on poliittisesti integroituneempi kuin Euroopan unioni:

"Yhdysvalloilla on hyvin vähän aikaisempaa historiaa. He ovat syntyneet itsenäisyyteen käytännössä ilman historiaa. Ainoa asia, jonka he olivat tehneet, oli tappaa neljä intiaania." Myöhemmin hän pyysi anteeksi "liian tuttavallista puhetapaansa" vähäteltyään Amerikan alkuperäiskansojen hävitystä.

Borrell ei maininnut kuitenkaan mitään espanjalaisten valloittajien käsissä tapahtuneesta Keski- ja Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen tuhoamisesta.

Borrell on sanonut, että "Eurooppa tarvitsee uuden pääteeman" ja että ilmastonmuutoksen torjunnan "pitäisi olla yksi Euroopan elpymisen suurista koneistoista".

Borrell on lisäksi todennut, että hän toivoo Britannian poistuvan EU:sta, koska se on pidäke eurooppalaisen supervaltion perustamiselle:

"Minä kuulun koulukuntaan, joka uskoo, että Iso-Britannian kanssa EU:ssa emme koskaan saa poliittista unionia. Koska henkilökohtaisesti haluan poliittisen unionin, en välitä siitä, lähteekö Britannia, koska tiedän tähän mennessä, että se on ollut este jatkettaessa yhdentymistä."

Huhtikuussa 2012 Borrell joutui eroamaan Euroopan yliopistoinstituutin (EUI) puheenjohtajuudesta eturistiriidan vuoksi sen jälkeen, kun ilmeni, että hänelle maksettiin samanaikaisesti 300 000 euroa vuodessa espanjalaisen "ympäristöystävällisen" energiayhtiö Abengoan hallituksen jäsenenä.

Lokakuussa 2016 kansallisen arvopaperimarkkinakomissio (CNMV) määräsi Borrellille 30 000 euroa (34 000 dollaria) sakkoa sisäpiirikaupasta hänen myytyään 10 000 osaketta Abengosta marraskuussa 2015.

Ranskan entinen valtiovarainministeri ja kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) pääjohtaja, Christine Lagarde on nimitetty Mario Draghin seuraajaksi Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajaksi.

Lagarden ehdokkuudesta on saatu sekalaisia ​​arvioita. IMF:n johtajana hän tuo vahvaa valtuutusta johtamiseen, taloudenhoitoon ja viestintään. Hän on kuitenkin juristi, ei ekonomisti, eikä hänellä ole kokemusta rahapolitiikasta.

Daily Show -haastattelussa Lagarde sanoi, että presidentti Donald Trump "puhuu asiaa" kauppasodastaan Kiinan kanssa:

"Presidentti Trumpilla on pointti tietopääomaa kohtaan. On oikein, että kukaan ei saa varastaa henkistä omaisuutta edetäkseen. Pelin on muututtava, sääntöjä on kunnioitettava."

Taloustoimittaja Bjarke Smith-Meyer totesi, että Lagarden nimitys tuli yllätyksenä ja "pakottaa Euroopan keskuspankin alueelle, jota yritettiin välttää sen 21-vuotisen historiansa aikana: politiikkaan."

Politicon kolumnisti Paul Taylor lisäsi:

"Keskuspankki on rakettitiedettä. Ellet onnistu, seuraukset voivat olla traagisia.

Siksi EU:n johtajat ottavat valtavan riskin päättäessään antaa Euroopan keskuspankin johtajuus Christine Lagardelle, poliittiselle rocktähdelle, jolla ei ole taloudellista koulutusta eikä käytännön kokemusta rahapolitiikasta.

Nimittämällä entisen ranskalaisen ministerin italialaisen Mario Draghin seuraajaksi - pankin rohkean puheenjohtajan, joka pelasti Euroopan talouden vuonna 2012 lupaamalla tehdä "mitä tahansa euron säilyttämiseksi" - EU:n johtajat ovat käytännössä päättäneet, että he eivät tarvitse keskuspankkiiria johtamaan keskuspankkiaan.

64-vuotiaan Lagarden yllätysvalinta oli osa ranskalais-saksalaista vaihtokauppaa, jossa 60-vuotias Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen nimitettiin johtamaan Euroopan komissiota rikkomalla poliittinen umpikuja, jossa kaikki alkuperäiset ehdokkaat putosivat matkan varrella.

Tärkein syy siihen, miksi Lagarde valittiin kokeneen ranskalaisen keskuspankin päällikkö François Villeroy de Galhaun asemesta, näytti olevan sukupuoli.

EKP:n päällikön arkaluonteinen valinta oli ensimmäistä kertaa poliittisten lehmänkauppojen soviteltu muuttuja muihin EU:n tärkeimpiin huippuvirkoihin nähden - vaikka pankin on tarkoitus olla tiukasti riippumaton politiikasta."

Kolumnisti Allister Heath kirjoitti Telegraphissa esseen nimeltä "EU on lumedemokratiaa", jossa hän totesi:

"Kiitos eurokraatit siitä, että olette omia itsejänne. Paras hoito eurofiliaan on aina tarkkailla EU:n suuria petoja heidän vartioimattomissa pohjanoteerauksissaan, kiertelemällä ja selvittelemällä niiden luonnollista elinympäristöä.

Euroopan dystopiaan kurkistaminen oli varmasti oikea lääke Brexitiä edeltävälle Britannialle, joka taatusti muuttaa entiset maltilliset raivoaviksi Brexitin kannattajiksi, kun he katsovat sivusta tyrmistyneinä eliittien ja kansan välistä järkyttävää kuilua."

Kaikki mikä on pielessä EU:ssa, oli "häpeällisesti esillä", Allister Heath huomauttaa ja luettelee:

"Ranskalais-saksalainen vispilänkauppa; pienemmät maat jyrätään, erityisesti itäeurooppalaiset; perustuslaillinen vallankaappaus, joka syrjäytti (hyödyttömän) Euroopan parlamentin; se tosi asia, että niin monilla uudesta EU-johtajien sukupolvesta on ollut ongelmia lain kanssa, joille olisi annettu potkut Yhdysvalloissa tai Iso-Britanniassa; niiden paljastava lojaalius "Euroopan Yhdysvaltoja" ja "eurooppalaista armeijaa" kohtaan (josta meille valehdellaan edelleen) ja meille luvatun kansallislaulun laulaminen, jota ei kuulunut, kun Euroopan perustuslaki äänestettiin nurin."

Vaikka EU matkii joitakin demokratian rituaaleja, ne ovat Allister Heathin mielestä turmiollista huijausta, ja tulee aina olemaan:

"EU on teknokraattinen imperiumi, eikä se voi olla mitään muuta."

EU:n uutisia ja poliittisia keskusteluja julkaisevassa Euractivissa Jorge Valero puolestaan harmittelee:

"Viiden huippukokouspäivän ja satojen tuntien puheluiden, tapaamisten ja takahuonekeskustelujen jälkeen EU:n salaisessa neuvottelussa sovittiin sen uudesta johdosta. Neuvoston rakennuksesta noussut 'valkoinen savu' ennakoi myrskypilviä ehdokkaille ja eurooppalaisille mielenosoituksille.

Heinäkuun 2. päivänä sinetöityjen huippuvirkojen jakamisessa tuli esiin vain vähän voittajia, mutta eurooppalainen demokratia oli tuskin yksi niistä.

Ursula von der Leyenin, Charles Michelin, Josep Borrellin ja Christine Lagarden on syytä poksauttaa samppanja ja kohottaa malja heidän odottamattoman yllättävästä ylentämisestään komission puheenjohtajaksi, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi, ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaksi edustajaksi ja EKP:n pääjohtajaksi."

Jorge Valero muistuttaa monia varmasti tyydyttäneistä ja juhlituista hyvistä uutisista, kun kaksi naista nimitettiin ensimmäistä kertaa johtamaan komissiota ja EKP:tä.

"Mutta se oli kova hinta maksettavaksi kipeästi kaivatusta sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta", Valero tarkentaa ja lisää, että "uusi johto pysyy vanhojen skandaalien, oikeustapausten ja väärinkäytösten varjossa".

Iso-Britannian konservatiivipuolueen jäsen Daniel Hannon esittää twiitissään yhteenvedon:

"Voiko kukaan seurata näitä EU:ta seuraavan viiden vuoden ajan johtavia henkilöitä ja yrittää sen jälkeen väittää, että federalismin myrsky on väistynyt?"

Gatestone -instituutin vanhempi tutkija Soeren Kern toteaa tehdessään selkoa eurovaalien tuloksesta 3. kesäkuuta päivätyssä Gatestone -instituutin artikkelissaan, että vaalitulokset heijastavat sukupolvenvaihdosta ja viittaavat siihen, että Euroopan politiikassa hallitsevat yhä enemmän ideologiset ristiriidat kahdessa kilpailevassa megakysymyksessä:

"(Kyseessä on) taistelu ilmastonmuutoksen torjunnasta, jota kannattavat EU-myönteiset globalistit ja EU-vastaisten kansallismielisten johdolla vastustettavasta massamaahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta."

 

 

Tytti Salenius ti 09.07. 22:32

Pääuutiset

blogit

Reijo Tossavainen

Orpon moraaliposeeraus osui omaan nilkkaan

Klo 17:15.

Arto Luukkanen

Hyvä-ideologia hyvä-diktatuurin kummina

ma 19.08. 23:59

Timo Vihavainen

Suuresta Baabelista

ma 19.08. 23:57

Professorin Ajatuksia

Hussein Al-Taeen elämän atomit on tutkittava

ma 19.08. 23:56

Heikki Porkka

Nerouden riivaamiin uusia jäseniä?

ma 19.08. 12:18

videot